Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, jotka hämmästyttää kummastuttaa pientä holskua

Jepjep. Tää on taas niitä päiviä, jolloin voisi vain lyödä treenihanskat tiskiin ja keskittää kaiken energiansa jatkossa esim. puutarhanhoitoon tai postimerkkienkeräilyyn. 

Oltiin tottistreeneissä Perkkaalla ja olin tehnyt oikein paperille suunnitelman päivän treenien ohjelmaksi. No, ei sitten mennyt treenit ihan suunnitelmia mukaan. Alku meni ihan jees. Leikitin Iinestä hieman ja otettiin seuraamista. Ekan palkan jälkeen elukka päätti, että on paljon parempi idea tuijotella läheisen koirapuiston toikkarointeja, kuin treenata mamman kanssa. Kiikutin koiran pari kertaa autoon, kun hommasta ei vaan tullut mitään. Loppuun saatiin sentään onnistunut leikki, mutta kyllä keitti kotimatkalla.

Raisalle piti heti soittaa ja marmattaa.. Vaikka joo, tiesin, että toi on vaativa kenttä Iinekselle. Olisi pitänyt vain tehdä superhelppo treeni.. Jotenkin vaan toivoisi, että koira kykenisi hankalissa paikoissa purkamaan paineensa treeniin. 

Kotona käytiin vielä läheisellä futiskentällä leikkimässä. Raisan neuvojen mukaan en houkutellut Iinestä mitenkään vaan leikki alkoi vasta, kun koira otti itse kontakti. Iines vaapottikin hyvän aikaa katsellen ympärilleen ja ihmetellen oisko missään pupujusseja, joihin voisi kohdistaa täyden huomionsa. Kiva leikki saatiin aikaiseksi. Puput unohtuivat ja patukka oli ykkönen. Muutamia vauhdikkaita istumisia otettiin ja niistä leikki taas jatkui. 

Pitää mennä Perkkaan kentälle vain leikkimään muutaman kerran. Jos saisi koiran ajatuksen juoksun muutettua niin, että tuolla kentällä on kiva käydä mun kanssa eikä sen vuoksi, että siellä voi kyyläillä toisia koiria.

Kuokkavieraat

Eilisen muurahaisjäljen jälkeen ajattelin, että olisi hyvä päästä tekemään heti perään uusi onnistunut jälki. Päästiinkin kuokkimaan Piian peltojälkiryhmään. Kiitokset Piialle :)

Tallasin vähän alta 100 askelta pitkän jäljen. Kerroin Piialle, että Iines tuppaa helposti menemään vain toista jalkaa pitkin jäljellä. Piia ohjeiden mukaan talloin askeleet enemmän peräkkäin. Ruokaa oli miltein joka askeleella, välissä välillä yksi tai kaksi tyhjää.

Iines ei ole jäljestänyt koskaan näin hyvin pellolla! Koira meni rauhallisesti ja tsekkasi askeleet tarkkaan. Muutamia askeleita jätti välistä, mutta yleensä silloin oli enemmän vikaa jäljen tallojassa, kuin koirassa. Olin astunut hieman sivummalle jäljestä ja koirahan jatkoi suoraan. 

Ensi kerralla on muistettava laittaa hieman pienempiä ruuanpaloja jäljellä. Nyt Iines teki muutaman kerran niin, että se söi ruokaa ja jatkoi matkaa jäljellä. Lisäksi minun pitää kiinnittää huomiota askelpituuteen. Nyt oli joukossa pari liian lyhyttä askelta. 

Seuraavan kerran mennäänkin jäljelle perjantaina Millan kanssa. Täytyy miettiä etukäteen millaisen jäljen tallaan. 

Mokomat murkut

Jälkiryhmä kokoontui tänään Luukissa pellon laidalla. Minä pääsin tallaamaan peräti kaksi jälkeä. Ensimmäinen jälki meni plörinäksi koska myös muurahaiset ymmärtävät koiranmakkaran ja kissanruuan päälle. Iines ei ehtinyt ajaa, kuin pari askelta, kun se rupesi pärskimään ja hinkkaamaan naamaansa maahan. Nopea tsekkaus osoitti, että kusiaiset olivat kuorruttaneet makkaranpalat ja jäljestys loppui sitten siihen.. Harmitti kyllä vietävästi. Koiralla oli selvästi kurja olo, joten leikittiin hetki pallolla, jotta jäisi edes hieman paremmat fiilikset.

Onneksi treeniryhmäläisten taskuista löytyi Froliceja ja sain tehtyä uuden jäljeen. Tälläkin jäljellä oli parissa kohtaa muurahaisia. Iines pärskähti kerran tai pari ja kävi hieman hieromassa kuonoa maahan, ja sitten matka jatkui. Jäljen loppu meni multa aivan ohi ja Iines olisi vain jatkanut jäljestystä. Pallokaan ei kiinnostanut, mikä on aivan uutta, vaan kuono maassa koira jatkoi puuhaansa. Kun tultiin pellolta pois, olisi Iines mennyt kaikkien vanhoja jälkiä pitkin. Hyvä, että intoa riittää eikä muurahaisista selvästi jäänyt pahempia traumoja. 

Pellonlaidassa meitä odottikin jo Tuomas ja käytiin treenien jälkeen kimpassa juoksemassa. Puolessa välissä lenkkiä tuntui tosi pahalta.. Pisti rintaa, etureidet olivat tulessa sekä oikeaa nivusta särki. Pikku pätkä käveltiin ja hetken hengähdyksen jälkeen juoksu kulki taas. Hyvin kyllä huomaa, että on ollut pitkä tauko juoksemisessa. Tuskaiselta tuntui taival. Iines veti tosi hyvin ja sen vuoksi mulla menikin reidet jumiin. Emäntä ei pysy koiransa perässä ja joudun jarruttelemaan menoa. 

Matkoilla

Viime viikon treenipulinat jäivät sitten kirjaamatta ja antaa niiden nyt olla. Jälkeä käytiin tekemässä ja tottisteltiin. Lyhyesti ja ytimekkäästi.

Minä olin tyttöjen kanssa Varsovassa reissussa torstaista maanantaihin. Mielenkiinnolla seurasin paikallisten koirien elämää. Hieman toisenlaiselta näytti koirakansalaisten elo siellä. Osa koirista ulkoili vapaana suurkaupungin kaduilla. Fleksi ja kuonokoppa yhdistelmiä tapasi myös. Yhtään remmirähjää ei kohdalle sattunut vaan oikein sivistyneesti koirat ulkoilivat hihnassa taikka ilman. 

Emännän haistellessa maailman tuulia, olivat kotijoukot mökillä. Iines kunnostautui uimisessa. Hauskin juttu oli hypätä laiturilta veteen, uida rantaan ja juosta laiturille jälleen hyppäämään. Välillä piti kuulemma laittaa koira sisälle lepäilemään, kun uimamaisteri ei muuten olisi malttanut kuivalla maalla pysyä.

Vesihirwiö

Uni maistuu uinnin jälkeen

 

Leirikuvia

Iines pääsi leikkimään maalimies-Timon kanssa leirillä. Ja siistiä oli 

Oota, mä tuun sinne.

Tää on mun!

Ou nou, huono ote. Jos saisi etutassuilla kiinni..

Prkl.. tänne se rätti!

Nyt meni hermot

Sainpas kiinni!

Ja emäntäkin tunkee iholle. Hanki oma rätti.

Raisan tuliaiset (& synttärilahja) Indonesiasta. 
Prinsessa Kidan turvallisuus on taattu.

Leirielämää

Viikonloppu hurahti Nambygon leirillä. Omat treenailut jäi harmillisen vähäiselle, mutta hyödyllistä infoa tuli paljon. 

Perjantaina otettiin tottista Tiinan valvovan katseen alla. Iines pompottaa edelleen ja tätä pitää nyt treenata urakalla. Häiriötreeniä tarvitaan myös paljon, koska koiralta tuppaa kontakti tippumaan. 

Lauantaina kävin tallaamassa Iinekselle aamulla jäljen. Ekat kolme keppiä nousi hyvin, vikat kolme ei niin hyvin. Olen päättänyt vaihtaa Iineksen ilmaisun maahanmenosta keppien nostamiseen. Pitää käydä ensi viikolla tekemässä pari jälkeä.

Iltapäivällä Iines pääsi leikkimään maalimies-Timon kanssa. Iines ei ole pahemmin vieraiden kanssa leikkinyt ja mietin mitenköhän menee ja päästääkö koira pöhinöitä. Iines meni reippaasti kentälle ja oli heti innoissaan, kun näki Timon ja rätin. Iines saalisti innokkaasti ja turhautui nopeasti, kun saalis ei liikkunut. Täytyy laittaa blogiin kuvia leikistä, kun vaan saan kuvat purettua koneelle.

Tämä päivä meni meillä aivan harakoille. Heräsin aamulla siihen, että Iines oksentaa häkissään. Lähdettiin sitten pihalle käymään ja Iines pääsi autoon lepäämään. Häkissä se kyhjötti pienellä kerällä eikä suostunut syömään eikä juomaan mitään. Vasta puolen päivän jälkeen söi hieman ja joi. Ennen kotiin lähtöä käytiin vielä Raisan ja koirien kanssa ulkoilemassa. Tällöin Iines oli jo pirteä. Illalla annoin ruuaksi vain riisiä, piimää ja hieman kissanruokaa mauksi. 

Täytyy toivoa, että ei ollut sen kummempi tauti kyseessä. Treeni-intoa nimittäin on päivän toimettomuuden jälkeen hurjasti! Muiden treenaillessa kirjasin ylös asioita, joihin pitää kiinnittää huomiota omissa treeneissä.

Paikkamakuu.
Palkka (patukka) koiran eteen. Palkan välimatkaa koiraan kasvatetaan pikku hiljaa niin, että palkka on lopulta ohjaajalla. Kun palaa koiran luo, palkka mukaan matkalta. Koiraa ei pidä koskaan päästää eteenpäin palkalle. Sivu ja palkka lentää taakse.

Käännökset.
Palkka kädessä koiran pään takana. Tiukat käännökset. Palkka lentää aina käännöksen jälkeen. Koira alkaa pikku hiljaa tekemään käännöksen nopeammin koska se haluaa nopeasti palkalle. 

Seuraaminen. 
Palkkaa vasta kun seuraaminen on ollut hetken aikaa hyvää. Ei heti parista ekasta askeleesta. Ei pakotteita kontaktin putoamisesta. Palkasta on rakennettava niin hyvä, että koira ei halua pudottaa kontaktia. 

Jaksotukset irroituksissa. Maahan. 1 2 3. Irti. 1 2 3. Minä otan. Jännite. 

Oikea tunnetila tottikseen. Ja pitää olla sydämellä mukana :)

Päätin, että palkkaan Iinestä jatkossa patukalla. Patukasta on mukava taistella ja se itselle ja koiralle mieluisampi kuin narupallo. Yritän nyt vahvistaa patukan merkitystä Iinekselle entisestään. 

Ennen lomareissua pitää ehtiä treenaan tottista. Täytyy katsoa mikä Iineksen vointi on huomenna, jos vaikka mentäisiin illasta läheiselle kentälle treenaan. Pitää pyytää Tuomas mukaan apuohjaajaksi koska en näe seuraamisessa milloin Iines menee hyvin. 

Tottista ja esineitä

Viime viikonloppuna tehtiin tottista pe, la ja su. Esineitä etsittiin la ja su, ja sen lisäksi vielä keskiviikkona. Tässä lyhyesti juttua.

Kerrotaas esineistä eka. Viikonlopun esineruutu meni todella huonosti. Koira ei tajunnut upota tarpeeksi syvälle eikä se tajunnut tuoda kovempia esineitä. Eihän tuo nyt ole elukan vika, jos emäntä on opettanut että hanskoja ja muita pehmoisia esineitä etsitään vaan. Alkuviikosta otettiin sitten tehokuuri silmälasikoteloiden ja lompakoiden muodossa. Keskiviikkona ruudusta nousikin sitten paremmin tavarat. Tokalle esineelle Iines lähti taas epävarmemmin. Pitää tuota vielä miettiä.

Tottiksissa olen yritettänyt karsia pupumaista pompotusta. Töitä tämä vaatii edelleen.

Kyitä ja luita

Keskiviikkona käytiin Energia Areenan parkkiksella sossuilemassa. Meidän lisäksi oli vain toinen koirakko ja pidettiin lyhyet treenit. Muutamat ohitukset, jotka meni tosi hienosti. Jätin myös Iineksen hetkeksi yksin pyörätelineeseen kiinni, menin piiloon ja toinen koira kulki Iineksen ohi. Hyvin sujui tämäkin.

Tänään käytiin pellolla lenkillä Tuomaksen ja Iineksen kanssa. Löysimme Iineksen kanssa alkuviikosta luurangon pellolla ja pitihän sitä mennä kuvaamaan :) 

Luuranko ei sitten jäänyt ainoaksi kuvauskohteeksi. Iines bongasi nimittäin tällaisen kaverin..

Luuranko oli yllättävän iso. Outoa, että en ole sitä aiemmin nähnyt, kun käydään tuolla usein lenkillä. 

Ja kun kerran kamera oli mukana, niin piti ottaa Iineksestä yleisiä häröilykuvia. ;)

Välillä käy myös näin, jos liikaa kikkailee..

>> Kurkkaa loput peltoilukuvat..

Lenkin jälkeen lähdin EPK:n BH-kokeeseen töihin. Tuomari oli tosi nopea. Koe oli ohi kahdessa tunnissa. Tottisosuudessa pääsin palloileen henkilöryhmään ja siitä näki hyvin tottissuoritukset. Kaupunkiosuudessa sain tärkeän tehtävän Alkoa etsivänä autoilijana.

Teki hyvää käydä katsomassa BH-koetta. Pitää jossain vaiheessa kirjata ylös siellä esiin nousseet ajatukset. 

Sakemannien seurassa

Arjen askareet
Arjen kiemuroista ei ole tullut vähään aikaan tarinoitua. Nykyisissä lenkkimaastoissa ei tule koiria niin useasti vastaan mikä on toisaalta ihan jees, mutta toisaalta ei tule treenattua ohituksia. Kierroksia Iines nostaa edelleen ohitustilanteissa, mutta pahin räyhähenki on laantunut. Käydään paljon pelloilla ulkoilemassa ja alkuvuosi onkin mennyt treenailtaessa maltillista hihnakäytöstä pellolle päin mentäessä. Tänään Iines malttoi suht hyvin kävellä peltoja kohti. Aivan vetämättä tämä ei vieläkään onnistu, mutta hiljaa hyvä tulee. 

Tottistelut
Käytiin pitkästä aikaa tottistelemassa Tiinan luona. Riihimäen sakemanni-ihmiset ovat kyllä mukavaa väkeä. Eivät katso yhtään karsaasti hullua hollantilaista vaan ottavat meidät aina kivasti vastaan. Harmi, kun tuonne on kuitenkin sen verran matkaa, ettei aivan joka viikko viitsi ajella.

Oli kyllä taas hyvät treenit. Tehtiin seuraamista, jäävistä istumista ja hyppyjä. Puppe-kanin is back. Iines pompotti aikalailla seuraamisessa. Tiina sanoi, että jatkossa voisin palkata Iinestä vain liikkeestä enkä enää perusasennosta. Ja liikkeestä vain silloin, kun koira ei pompota peräpäätään. Hankalaksi tämän tietty tekee se, että en oikein voi yksin treenata seuraamista. Pitää raahata huomenna Tuomas mukaan treenikentälle.. 

Jäävistä tehtiin istumista. Koira tarjosi monta kertaa maahanmenoa.. Kummallista. Yleensä sille on ollut selkeää näiden ero. Pari onnistunutta kuitenkin saatiin. 

Hypyissä oli taas sama ongelma, kuin viimeksikin. Iines ponnistaa esteestä. Pitäisi rakennellä kotipihalle este, että voitais treenata tätä vähemmän häiriöisessä paikassa. A-esteellä Iineksellä oli supersiistiä. Niin siistiä, ettei se millään malttanut odottaa lupaa vaan päätti olla omatoiminen koiruus. Palkkaa omatoimisuudesta ei tullut vaan otettiin uusiksi. Malttia löytyi viimein ja saatiin onnistunut suoritus.

Jatkossa pitää kiinnittää näihin huomiota:

• Kentälle tulo hallitusti. Tähän en ole tajunnut kiinnittää lainkaan huomiota. Muu väki otti koiransa hanskaan jo ennen kentälle tuloa. Jatkossa mekin teemme näin.


• Tiukempi ote koiraan. Seuraamisessa Iines pudotti välillä kontaktia ja näistä pitää antaa koiralle selkeä palaute. Muutenkin selkeyttä lisää. 


• Seuraamisessa ei palkkausta perusasennosta vaan liikkeestä, kun koira seuraa hyvin.


• Liikkeiden järjestys. Treeni etenee samalla tavalla kuin kisatottiksessakin. Jäävät oikeassa järjestyksessä ja palkka koiran taakse.


• Hyppyjen rakentaminen lopusta alkua kohden.


• TREENIEN SUUNNITTELU!

Väsynyt omistaja ja innostunut piski

Olipas taas maanantai.. Työkiireiden vuoksi olin aivan poikki, kun pääsin kotiin. Olin kuitenkin päättänyt, että jäljelle mennään, joten niin myös mentiin. Tarkoituksena oli tallata ja merkata jälki hyvin. Poljin kyllä askeleet kunnolla, mutta merkkaus jäi taas puoli tiehen. Sen siitä saa, kun lähtee mieli täynnä muita asioita, koiran kanssa treenaan. Kuitenkin sen verran olin jälkeä merkinnyt, että tiesin, kun koira ei ainakaan ollut jäljellä. Kehaisin Iinestä aina kun se lähti oikeaan suuntaan. Häiriötä Iines otti aika paljon, jos kiristelin liinaa. Pari ekaa keppiä koira ilmaisi hyvin, mutta viimeiset meni huonosti. Koira kyllä haistoi keppiä, mutta olisi vaan jatkanut matkaa. En sitten päästänyt vaan vaadin ilmaisua. Jäljen jälkeen mietin, että pitäisköhän mun vaihtaa Iineksellä ilmaisia. Sehän ottaa kepit mieluummin suuhun.. 

Ennen ja jälkeen jäljen tottisteltiin hieman. Ennen jälkeä oli liikaa virtaa ja ilmassa oli pientä edistämistä. Jäljen jälkeen virtaa oli vielä, mutta ei enää niin paljon. Kotona treenailtiin ruokapalkilla jääviä ja kapulan pitämistä. On taas noutoasiat jääneet aivan vaiheeseen.. Huoh. 

Nyt pitäisi oikeasti tsempata! Treenit pitää suunnitella paremmin ja kirjata ylös mitä oikein on tekemässä. Huomenna mennään Tiinan tottiksiin.. Minun pitää valmistautua paremmin treeneihin, kuin tänään. 

2-vuotias koiruus

Inkku-kinkku vanheni 1.5. Synttärilahjaksi Iines sai possunkorvia ja hienon röhkivän possulelun. Takapihalla otettiin viralliset synttärikuvat.

Neiti Kaino

Tulevaisuus häikäisee..

Treenijaaritusta

Tämän viikon päivityksen tulee pahasti myöhässä. Töissä on ollut niin haipakkaa, ettei iltaisin kiinnosta enää konetta avata. Ja kun näin myöhässä kirjoittelen, en aivan tarkkaan jaksa treeneistä kirjoittaa.

Maanantaina oli tottista ja samalla käytiin tekemässä Simon kanssa pari jälkeä Iinekselle.
Tottiksessa otin seuraamista (tietty) ja henkilöryhmää. Henkilöryhmä sujui hyvin, kun oli lelupalkka tiedossa. Lisäksi otettiin hyppyjä. Iineksellä ei ollut oikein älliä mukana. Kerran se hyppäsi melkein niskalleen, kun oli niin vauhdilla menossa lelun perään. Parhaiten oli malttia, jos heitin lelun esteen yli ja Iines hyppäsi perään. Jos minä ja lelu oltiin toisella puolella odottamassa, koira pämäytti kunnolla estettä päin. Ei sillä ole kyllä mitään itsesuojeluvaistoa.. Hullu otus. A-estettä otettiin pari kertaa. Siinä oli yllättävän hyvin malttia mukana. Loppuun vielä eteen ja paikkamakuu Serin puuhaillessa lähistöllä.

Maanantain eka jälki meni tosi huonosti. Iines kyllä kävi hienosti makuulle kepeillä, mutta tottiskentän äänet verottivat turkasen paljon huomiota. Toka jälki meni paremmin jäljestyksen osalta, mutta kepeillä Iines oli epävarma. Kummatkin jäljet olivat kuitenkin aika epävarmoja. Simo ehdotti, että keskittyisin palkkaamaan hyvin kepeiltä. Lisäksi jäljet pitäisi merkata hyvin, että tietäisin varmasti koska koira on jäljellä ja osaisin vahvistaa oikeasta jäljestä.

Tiistaina oli jälkitreenit ja nyt jälki sujui paremmin. Iines jäljesti hyvin eikä haahuillut niin kuin maanantaina. Keppejä oli 8, joista yksi jäi metsään. Koira oli edelleen epävarman oloinen kepeillä. Ne eivät vain ole niin siisti juttu, kuin jälki.