Ruuhkaa lenkkipoluilla

Ei varmaan ole koskaan ollut niin paljon väkeä Petikon lenkillä, kuin tänään. Ohitettiin viisi koiranulkoiluttajaa ja pari muuta lenkkeilijää. Yksi ohitettavista koirista rähisi Iinekselle, mutta Iines pysyi hiljaa.

Iineksellä oli vauhti päällä ja se veti todella paljon. Testattiin Raisalta lainattuja valjaita. Nekin nousevat Iineksen kurkulle jonkin verran ja koira pihisi hieman. Veti kuitenkin valjaissa hyvin.

Jalat vetivät loppumatkasta jumiin, kun jouduin niin paljon jarruttamaan myös alamäissä. Käytiin juoksemisen jälkeen vielä kävelemässä, kun Iines oli aika hengästynyt. 

Daijut joululomalla

Joululoma vietettiin reissun päällä. Aatonaattona ajeltiin ensiksi Lohjalle, sieltä aatoksi Siuntioon, joulupäivänä kotiin käymään ja tapanina takaisin Lohjalle. Huh.

Aatonaattona oli Lohjalla myös Tuomaksen siskon koira Wilho. Koirat ovat viimeksi nähneet kesällä ja minua mietitytti etukäteen miten hurtat tulevat juttuun. Tai oikeastaan miten Iines tulee juttuun Wilhon kanssa.

Wilho ja Laura pääsivät hieman yllättämään meidät. Yhtäkkiä olikin kuusen juurella kaksi koiraa yhden sijasta. Iines koitti pörhennellä karvoja, mutta ruikkaisin sitä heti vedellä päähän. Olin jo etukäteen päättänyt, että mitään kukkoilevia elkeitä ei suvaita. Ilta sujui yllättävän hyvin. Iines koitti käydä pöhisemässä Lauran miehelle Veijolle, mutta hienosti tuli pois tilanteesta pois-käskyllä.

Osan illasta Iines vietti makuuhuoneessa ja osan sai hengailla meidän kanssa. Yhden pörinän koirat saivat aikaiseksi. Iines nukkui minun jaloissa olohuoneessa, kun Wilho tuli nuolemaan minun kättäni. Tässä tilanteessa Iines luuli, että hänellä on hyvä syy ärähtää Wilholle. Iines-parka luuli väärin ja päätyi makuuhuoneeseen.

Aattona menimme minun vanhempien luokse. Ilta sujui myös Siuntiossa hyvin. Iines väisti hienosti 1,5-vuotiasta kummipoikaani. Tuomo oli Iineksestä aivan ihastuksissaan. Syömisestä ei meinannut tulla mitään, kun piti vain Iineksen liikkeitä seurailla. Iines kävi välillä nuolemassa Tuomon jalkoja ja käsiä ja siitä se riemu vasta yltyi.

Parina viime päivänä Iines on vetänyt todella paljon lenkeillä ja ollut muutenkin ulkona enemmän kierroksilla kuin aikoihin. Joulun edestakainen sukkulointi on varmaan stressannut koiraa. Minuakin alkoi jo koko ajan meneminen ahdistaa ja koira lukee minua tosi tarkkaan. Täytyy ottaa taas tehokuuri tuohon hihnakäytökseen. 

Köh köh..

Joululoma kului nopsaan vaikka meillä ei hirmuisesti ohjelmaa ollutkaan. Olla lötköteltiin olkkarin lattialla Eineksen kanssa ilmapatjan päällä ja katseltiin telkkaria. Niin ja tietty syötiin hyvin.

Iines-parka sairastui alkuviikosta todennäköisesti kennelyskään. Köhisi, röhisi ja yökkäili, joten lenkit piti pitää lyhyenä. Tylsää kun kerrankin oltais päästy valoisan aikaan ulkoilemaan. Tänään käytiin hieman pidemmällä lenkillä ja pikkaisen oli koiruudessa patoutunutta energiaa.

Iines sai joululahjaksi makoisia peuranluita ja isännältä ison puruluun. Valitettavasti peura pisti pötsin sekaisin ja tuotoksia sitten siivottiin olkkarin lattialta ja matolta. Osansa peurasta sai myös joululahjapuruluu.. 

Hyvää Joulua!

 

Treenitaukoa

Tällä viikolla ei pahemmin treenattu. Minulla on ollut hieman huono motivaatio ja tauko tekee hyvää. Ulkoilu ollaan reippaassa pakkassäässä. Kivaa kun on talvi.

 

Perjantaina saimme lenkkiseuraksi Millan ja Nemon. Iines päätti olla aikuinen koira eikä aluksi vastannut ollenkaan Nemon leikkiinkutsuun. Loppulenkistä lämpeni hieman Nemon yrityksille ja hieman riekkuivat. Viimeisellä suoralla tuli vastaan vaaniva ja räyhäävä tiibetinmastiffi. Iineksenkin piti sitten pistää ranttaliksi. Sidoin koiran tolppaan kiinni ja jätin hetkeksi viilentämään tunteita. Eipä enää huvittanut räyhätä, kun jäi yksin..

 

Lauantaina Iines vietiin hoitoon, kun me lähdimme Tuomaksen kanssa illaksi ja yöksi Flamingoon. Tänään sitten haimme väsyneen ja käheä-äänisen koiran kotia. Koko illan Iines veti sikeetä. Taisi olla rankkaa pienellä koiruudella hoidossa…

Turhautumista

Perjantaina vietimme koulukavereiden kanssa pikkujouluja meillä. Iines käyttäytyi vallan mallikkaasti. Alkupöhinänsä sai pöhistä huoneessaan ja sitten pääsi vieraiden joukkoon. Kiersi kaikkien luona siliteltävänä ja rapsuteltavana. Lisäksi Iinestä lahjottiin pipareilla ynnä muilla herkuilla. 

 

Lauantaiksi olimme sopineet treenisession Kikan kanssa. Olin lähettänyt Kikalle jo pitkän listan etukäteen. Tuntuu, että meillä on Iineksen kanssa hirveästi vielä treenattavaa. Tottis on periaatteessa hyvällä mallilla, hallinnan kanssa taistelen.. ja sekös puuduttaa ja ärsyttää. Treenasimme paikkamakuuta häiriössä. Kikan hoffin hengailun ajan Iines pysyi hienosti. Mutta aussie oli vaikeampi paikka. Nosti kyynäriä, mutta pysyi.. 

Kunnon ärinätkin saatiin aikaiseksi, kun Iines hengaili pitkässä liinassa.

Treenin jälkeen oli aika outo olo.. Hirveästi on vielä treenattavaa ja tuntuu, että vain väännetään ja väännetään, mutta ei vaan edistytä.

 

Sunnuntaina käytiin Talissa puruissa. Tällä kertaa toimi maalimiehenä Pekka. Iines puree lujaa ja saalistaa hyvin. Turhautuu vaan helposti ja tekee kummia voltteja. Näihin pitää jatkossa puuttua, ettei pääse enää tekemään moisia.

Pekka epäili, että Iineksellä saattaa tulla rohkeuden suhteen ongelmia, mutta koiralla on kuitenkin vahva saalisvietti joka auttaa sitä paljon. Lopussa kun olimme Iineksen kanssa menossa pois kentältä, Pekka löi piiskalla pari kertaa ilmaan. Iines reagoi piiskan ääneen yllättävän paljon.. Pekka pohti olisiko paukkuarkuudesta johtuvaa, mutta mä epäilen tuota. Kun ei Iines reagoi ääniin muuten. Olisiko jäänyt jotain inhottavaa mieleen viime kerrasta Mäntsälän hallista.

Oma osaamattomuus harmitti taas.. En osaa kehua koiraa oikeaan aikaan ja hallinnan puutteet tulevat treeneissä liiankin hyvin esille. 

 

Tänään käytiin pitkällä lenkillä pakkassäässä. Ihanaa, kun on talvista. Iineksellä oli kunnon kuuraparta lenkin jälkeen.

Patti

Maanantaina huomasin, että Iineksen vatsassa on outo patti. Iineksen yksi nisä on vain musta piste ja tämän pisteen kohdalla oli kumma kumpu. Näytin Kikalle pattia eilen, ja suositteli, että käyttäisin Iitä eläinlääkärillä.

Sain sitten tälle päivälle ajan. Diagnoosi olisi seuraava:

Iineksen oikeanpuoleiseen toiseksi viimeiseen maitorauhaseen on tullut pitkänomainen kiinteä alue. Todennäköisesti kyseessä on juoksun jälkeinen hormonitoiminnan aiheuttaman kudostiivistymä. Maitorauhaset on hyvä tunnustella aika ajoin kotona jatkossakin ja seurata, että kudosmuutos häviää lähikuukausien aikana. Mikäli näin ei käy, suosittelen tarkempia tutkimuksia.

Onneksi ei ollut mitään sen vakavampaa. Menetin melkein jo yöunet, kun pähkäilin, että koiralla on syöpä.. 

Iines sai kiitosti hyvästä luonteestaan. Harvoin kuulemma tapaa näin hienosti käyttäytyviä hollanninpaimenkoiria. Ovat kuulemma yleensä arvaamattomia.

Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun Iineksen luonnetta on noin kehuttu! Mun äiti kyllä jaksaa Iinestä kehua, mutta sitä lasketa.. Pakko kyllä myöntää, että todella hienosti Iines olikin. Ei ollut moksiskaan, kun eläinlääkäri tutki. Seistä möllötti vain. Onnistui jopa nuolemaan eläinlääkärin naamaa. Ainoa inhottava juttu oli anaalirauhasten tyhjennys. Mutta sen jälkeen, ei ollut moksiskaan. Just kun oon manannut Iineksen jonnekin hyvin alas, niin se yllättää mut täysin. 

.Jumitus.

Iines pääsi jälleen Kikan hierottavaksi. Holskuneiti oli vallan onnellinen otus Kikan nähdessään. Vouhotusta ja touhotusta ja pussaillakin olisi halunnut.

Iines käyttäytyi hienosti jälleen. Pari kertaa olisi halunnut nousta, mutta ihmeen hyvin tuo elukka jaksaa maata pöydällä käsiteltävänä. Vasen puoli oli masentavan jumissa. Selkä oli todella tiukka ja kipeä. Samoin alaselän ja lonkan liitoskohta (todella virallinen termi). Oikealla puolella ei ollut niin pahoja jumeja. 

Lopuksi Kikka näytti minulle vielä venytyksiä joita voin tehdä treenien lopuksi. Pitää myös paremmin lämmitellä ja jäähdytellä koira treenien jälkeen. Tuli taas kunnon morkkikset hieronnan jälkeen... 

Tällä viikolla on taas tuskastuttanut Iineksen arkikäytös. Tai käytöksen puutos.. Hyvin voi olla jumitukset osa syynä kierroksiin. 

Kikalta ajoin suoraan Pakkalan Mustiin ja Mirriin. Iines sai selkäänsä vihdoin ja viimein Back on Track -verkkoloimen. Ii pääsi sisälle sovittamaan oikeaa kokoa. Ekasta myyjästä ei piitannut tuon taivaallista. Toinen myyjä erehtyi kysymään Iinekseltä sen uudesta takista. Tähän oli sitten Iineksen pakko pöhähtää. Mutta itse olen sen verran kehittynyt, että mua ei edes haitannut. Eikä Iinekselläkään jäänyt pöhinä päälle. Kai se meinasi, että eipä tässä kai mitään kun mammakin otti iisisti, kerrankin.

Piirun verran plussalle

Onpahan ollut päivä. Touhotusta, oravanpyörää, kiukkua, fiilistelyä ja sitä rataa.

Töitten jälkeen mentiin eka lenkille. Puolessa välissä päätin testata tottista kesken lenkin. Kävelytiellä sitten treenasimme perusasentoa ja seuraamista minuutin pari. Ja hyvin sujui. Iines oli hyvin messissä ja perusasennot olivat hienosti takana. Seuraamisenkin paikka vaikutti paremmalta.

Kotona neppailtiin hetki ja otettiin pari noutokapulan pitoa. Ihan järkyttävää.. Mälvmälv . Kapula oli tosi yöks.. Iinestä ahdisti kovin, kun koiranmakkarapalaset olivat pöydällä. Ei halunnut keskittyä yhtään, kun tuijotteli vain makkaroita.

Puoli seiskaksi sossuilemaan Konalaan. Treffasimme muut parkkiksella ja lähdimme kimppalenkille kohden koirapuistoa ja Purina-areena. Iines keräili mukavia kierroksia ja oli t-o-d-e-l-l-a ärsyttävä. Ii tempoi toiseen suuntaan ja minä toiseen. Meinas mennä hermo mokomaan elukkaan heti alussa. Purin kuitenkin hammasta.. Koirapuiston tietämillä vältettiin eka rähinä aika täpärästi. Kierroksia koneeseen tuli lisää ja meno oli mielenkiintoista Purina-areenan kohdalla. Agilitykentän viertä, kun mentiin keksin seurauttaa Iinestä ja sehän seurasikin hyvin. Otimme tottista sitten hiekkakentällä hyvässä häiriössä. Agilitykentällä oli joku, Purina-areenalta kuului haukkumista ja vieressä treenasivat Saara & Seri ja Laura & Iitu. Seuraamiset oliva hyviä. Vähän olisi voinut olla taaempana. Iines kesti tosi hyvin häiriön vaikka Saara palkkasi Seriä lelulla. 

No.. ei kannata tuudittautua liian hyvään fiilikseen. Hyvän tottisrupeaman jälkeen saatiin hyvät rähinät Barac-aussien kanssa. Ja mun pinna napsahti.. Suutuin Iinekselle ihan kunnolla pari kertaa. Niin ja kerran kaaduin Iinekseen. Aivan mahtavaa. 

Muut lähtivät kiertämään vielä lenkkiä, mutta me suunnattiin autolla. Yksi rähinä vielä väliin. Jei. Mutta myös hieno onnistuminen! Koirapuistossa oli tappelu, edessä meni Barac ja vastaan tuli Iineksen inhokkeja russeleita. Käskin Iineksen sivulle, vaadin seuraamista ja mokomahan seurasi! Pääsimme vielä B:stä ohi seuraamalla ja yhdestä toisesta koirasta. 

Aika ristiriitaiset fiilikset jäi tästä päivästä. Aivan hurjan hienoa, että pystyimme treenamaan noinkin häiriöisessä paikassa. Toisaalta todella tylsää, että oma pinna paukkuu ja koira käy kiekoilla. Mutta ehkä tämä päivä jäi kuitenkin piirun verran plussalle.

Kotitottista

Viikonloppu vei aikalailla mehut, joten tänään en jaksanut kammeta itseäni, kuin pellolle lenkille. Lenkillä treenasimme perusasentoa. Iines haki hyvin taaempaa paikkaa. Ihan vähän piti ottaa myös seuraamista ja sain lyhyen pätkän hyvää seuraamista. Hyvä Ii.

Kotona treenailimme noutoa ja liikkeestä seisomista. Noutotreeni aloitettiin teippaamalla kapula. Innokas noutaja on nimittäin treenannut itsekseen noutoa, ja kapula oli hieman kärsineen oloinen.. Noudossa otteeseen helpotti huomattavasti, kun istuin pienen jakkaran päälle. Ote ei elänyt ja koira oli keskittyneemmän oloinen. Pitää jatkaa tällä tekniikalla. Seisominenkin sujui hyvin. Muistin puolessa välissä ottaa mukaan vapautus-käskynkin.. Miten se aina tuppaa unohtumaan? Tuntui, että Iines on tiesi jo aavistuksen paremmin mitä ooltiin tekemässä eikä vain sokeana seurannut namikättä.

Yhtä juhlaa

Minä vietin torstaina jälleen pikkujouluja. Taistelupari Tuomas ja Iines olivat käyneet peltolenkillä. Iineksellä oli ollut paljon puuhaa, kun lätäköt olivat menneet jäähän.. Murinan säestyksellä oli koittanut tampata jäätikköä rikki.

Perjantaina oli minulla ihanainen vapaa päivä. Aamupäivä loikoiltiin kotona ja kävimme Iin kanssa pitkällä lenkillä. Lenkkeilyn lomassa otimme hieman tottista. Perusasentoa.. sain taas kieputtaa koiraa huolella ennen kuin paikka oli parempi. Ihan pikkasen myös seuraamista.. Lisäksi käskystä haukutin Iinestä. Ja Iines haukkui tosissaan. Tavoitteena on nyt ekaksi opettaa Ii käskystä haukkumaan ja sitten olemaan käskystä hiljaa.

Iines oli pirteä itsensä, kuten videolta voi todeta. Kyytiä saa kepit ja jäätyneet lätäköt. Huom. Lopussa todella tottelevainen koirani jättää täysin huomioimatta irroituskäskyn.. 

 

 

Perjantai-illasta suunnistin kaverilleni. Tuomas, kun oli kotiutunut, ei ollut elukka eteisessä vastassa. Tömähdys oli vain kuulunut, kun koira hyppäsi sohvalta alas, jossa se ei siis saisi olla.. Vastaan oli sitten rientänyt pöllämystynyt elukka kolmella jalalla kirmaten. Koko illan Iines oli aristanut vasenta takajalkaansa. Lenkillä Iines oli hetkellisesti pitänyt takajalkaansa ylhäällä, mutta en ajatellut että siinä olisi ollut mitään kummempaa. Mitään ei Tuomaskaan ollut jalasta löytänyt. Venähtänyt vain varmaankin.. Eikä ihme tuolla menolla..

 

Lauantaina oli jälleen juhlat luvassa. Iines vietiin yöhoitoon.

 

Sunnuntaiset purut jätettiin väliin, kun en tiennyt onko Iineksen kinttu kunnossa. Koira oli väsynyt tapaus hoitolareissun seurauksena, joten hyvä myös siksi ettei menty treeneihin.

Kotimatkalla kävin katsomassa siskon cockerspanielin pentua ja illasta vielä Raisan bordercollien pentua. Ihanainen Repo-kuldunen varasti täysin kummitädin sydämen!

Mäntsälä

Tänään hurautettiin Iineksen, Saaran ja Serin kanssa Mäntsälään puruihin. 

 

Iineksellä oli vaativa treeni. Paikka oli uusi ja Niko vielä läväytti piiskaa. Iines hieman pakitteli tässä, mutta ei kuulemma näyttänyt siltä, että olisi ollut veks lähdössä. Hyvin puri, kun vain ei päässyt ryöstämään purulle.  

 

Itse olin taas niin pihalla.

"Miksi koira tekee noin, onkohan tuo hyvä vai huono juttu.. jaahas nyt se haukkuu tuonne ja nyt tuonne. Mitäs se nyt tekee.. Oho, nyt se pääsi jo puremaan. Onpas ote etuhampailla.. No nyt se murahti. Miksiköhän? Otetaanko jo tyyny irti.. Irti. Irti. Irti. Irti, prkl. Ja taas mennään." 

 

Sossuilut..

 .. sujuivat hyvin. Treffattiin Leppävaaran urheilupuistossa. Eka hengailtiin kimpassa skeittipaikalla ja otettiin ohituksia + yleishengailua. Iines hieman otti muista häikkää, mutta suht iisisti oli. Skeittirampit oli Iineksen mieleen. Niillä oli kiva kiipeillä ja hyppiä.

Hengailun jälkeen käytiin kiertämässä kimppalenkki. Alkuun oltiin Tarjan ja aussien takana. Aussiet eivät Iineksestä piitanneet eikä Iines niistä. Paikanvaihdoksen jälkeen päädyimme Katjan ja Carjun taakse. Tämä olikin hankalampi paikka Carjun murinoiden vuoksi. Puolessa välissä meinasi Iinekseltä palaa pinna. Rauhoittelin tilannetta ja hienosti Iines kasasi itsensä. 

Jäätävää menoa