Tautinen elukka

Tottistreenit jäivät sitten väliin koska Iineksellä oli oksennustauti.. Ti-ke välisenä yönä koira oksensi kaksi kertaa. Silloin en vielä ajatellut, että se on yrjötautia. Kun tulin töistä, oli kotona odottamassa koiran lisäksi pari yrjöt lattialla. Soitin sitten Piialle, että treenit on meidän osalta peruttu. Iines kävi oksentamassa pihalle vielä pari kertaa. Käytiin pienellä pissatuslenkillä ja loppuillan koira oikeastaan vain nukkui. Onneksi se sentään joi vettä omatoimisesti. Sen verran huono-olo oli, että piimä ei kelvannut.

Eilen elukka oli jo pirteämpi. Söi hyvällä ruokahalulla riisi-koiranmakkara-piimä-sörsseliä. Käytiin pidemmällä lenkillä, mutta koitin mennä suht rauhalliseen tahtiin, kun elukka oli paastonnut pari päivää.
Saa katsoa ja koskea -kurssi jäi sitten väliin…

En tajua mikä meidän ohituksiin on mennyt.. Olemme menneet hurjaa takapakkia joulusta asti. Aamulla Iines keuhkosi naapurin koiralle. Itseä alkoi harmittaa joten käytin Iineksen pikaisesti vain pissalla ja mentiin sisälle.

Tänään mennään sossuryhmän treeneihin. Tulipas ne hyvään aikaan.. Luvassa on kimppalenkki ja ohitustreeniä. Odotukset eivät ole itsellä kovin korkealla koiran viimeaikaisen käytöksen vuoksi. Saa nähdä miten sujuu.

Uusi koti

Viikko on taas vierähtänyt puoleen väliin. Uusi asunto vie edelleen aimo palan emännän energiasta. Tottista en ole ehtinyt miettimään lainkaan, lenkillä sentään ollaan ravattu.

Yksi iso rutistus eli muutto on nyt takana. Iines yllätti ja käyttäytyi varsin mallikkaasti muuttopäivänä. Vieraammille muuttajille tungin lihapullia koiraan ja Iines totesi, että parempi syödä pullia kuin pöhistä. Lenkitys jäi lauantaina aika minimiin. Sisko käytti Iinestä pienellä lenkillä, kun en itse ehtinyt. Muuten Iines sitten hengaili välillä pesuhuoneessa, koko kämpässä ja keittiössä. Keittiöön pystytettiin väliaikaisaidat, jotta koira saatiin pysymään siellä. Illalla Iines oli aivan kanttuvei. Kovasti koitti välillä vahtia kuka ovesta kulkee, mutta ei meidän vahtikoira oikein uskottavalta näyttänyt.

Ensimmäiset yksinolot treenattiin sunnuntaina, mutta ei kovin hyvällä menestyksellä.. Koira nimittäin osoitti olevansa oikea Houdini ja avasi ulko-oven. Naapurin ystävällisestä vinkistä osasimme käydä keräämässä karvanaamamme talteen. Iineksen omatoimisuus aiheutti minulle pahemman luokan sydämen tykytyksiä.. Mutta onneksi vahingoista viisastuu.

Uusia lenkkimaastoja on ahkerasti testattu. Sunnuntaina meitä kävi lenkittämässä Milla ja Nemo, maanantaina oli vuorossa Raisa, Kida ja Kuje. Raisalle tuskailin, että olemme menneet ohituksissa takapakkia. Häneltä sainkin hyvän vinkin nostaa vaatimustasoa. Minun pitää pidentää pikkuhiljaa aikaa, kun sanon jes-sanan. Nyt olen sanonut jes heti, kun koira luopuu.

Eiliset Skogsterin treenit peruuntuivat, joten reippailtiin Iineksen kanssa puolentoista tunnin lenkki Espoon Ikean suuntaan. Aivan Ikeaan asti ei ehditty kävellä, vaan Tuomas korjasi meidät talteen matkalta. Luulen, että Kehän vartta kulkevien kävelyteiden matkamäärät ovat väärässä. En voi olla niin hidas, että kävelisin kuutta kilometriä puolitoista tuntia…

Tänään päästään vihdoin tottistelemaan! Ihanaa. Saa nähdä miten seuraaminen sujuu.

Blogissa hiljaista, mutta arjessa ruuhkaa

Viikko on mennyt vauhdilla. Hirmuisesti ei olla ehditty treenailemaan. Tottista olemme ottaneet hieman lenkkien yhteydessä. Ensi viikolla pitää taas ryhdistäytyä, kun päästään normaaliin arkeen kiinni.

Iineksen kierrokset ovat lenkillä laskeneet. Yksi räyhäys ja oikeastaan tempoilu sattui oisko ollut tiistaina. Minua alkoi sapettaan tapaus oikein huolella ja päätin siirtää koiran käsiruokintaan. Kummallisesti on taas kontakti parantunut, kun ruokaa saa vain kädestä. Jatkamme näin nyt jokin aikaa.

Mukavaa, kun remontti alkaa olla loppusuoralla. Huomenna olisi tarkoitus kiikuttaa sänky jo uuteen asuntoon ja lauantaina seuraavat loput kamat. Pitää viikonloppuna totutella Iinestä yksinoloon, ettei maanantaina tarvitse jäädä ensimmäistä kertaa kokopäiväksi yksin uuteen kotiin.

Tämän viikon ainoiden virallisten treenien virkaa hoiti Saa koskea ja katsoa -kurssi. Aloitettiin makkararingillä ja Iineksestä se oli aivan yhtä outoa, kuin viimeksikin. Pöh vaan sullekin. Toinen harjoitus tehtiin niin, että laitoin Iineksen kiinni ja ihmiset vuoron perään tulivat meitä kohti ja syöttivät Iinekselle lihapullaa. Tämä oli Iineksestä mukavaa. Ihmiset eivät olleet yhtään niin hirveitä, kuin istuessaan. Hieman koiran häntä oli alhaalla, mutta irokeesi pysyi alhaalla. Viimeinen harjoitus tehtiin, niin että me kierrettiin Iineksen kanssa ympyrää ja ihmiset ohittivat meidät ulkokautta. Hyvin sujui.

Illasta tuli Outi vielä käymään uudella kämpällä. Varustin Outin hyvällä satsilla lihapullia. Iines päästi aluksi haukut, mutta kun tajusi mitä Outilla on kädessä, meni koira hiljaiseksi. Lihapullien jälkeen Outi antoi Iinekselle vielä nappuloita. Tämän jälkeen Outi olikin Iineksestä vallan ihana. Outi sai silitellä ja rapsutella Iinestä mielin määrin. Välillä piti sanoa Iinekselle, että mees välillä veks, kun liian tuttavallinen ja ihastunut holsku saattaa olla myös aika ärsyttävä.

Priimakamaa

Soitin tänään Kennelliittoon ja sain iloisia uutisia. Iines on lonkkien ja kyynärien osalta terve koiruus: A/A ja 0/0!

Käytiin pitkästä aikaa lenkillä Millan ja Nemon kanssa. Iineksen örrimörrikausi on selvästi ohi. Kaveruksilla oli jälleen yhtä hauskaa, kuin ennen Iineksen juoksuja. Iines ei tainnut sanoa kertaakaan Nemolle pahasti.

Kaverusten painimatsia viime vuodelta.

Ulkoilua ja ihmistreeniä

Keskiviikkona reippailtiin uudelle kämpälle. Parit koirat ohiteltiin ja ihan jees sujui. Paremmin, kuin aiemmin tällä viikolla.

Iines auttaisi mielellään enemmän remontissa, kuin tarvitsisi. Koko ajan on pienen holskun pää siellä, missä sen ei pitäisi olla.

Remppa-Iines hommissa:

Iineksen lempivaihe remontoinnissa on kahvitauot. Intensiivinen tuijotus tuottaa monesti tulosta, ja viimeinen suupala päätyy koiran suuhun. Iines pelaa toisinaan varmaan päälle ja esittää temppujaan. Perusasentoon on hyvä hakeutua, kun siitä saa usein palkan.

Vesipulloilu on tosi kivaa. Harmi, kun pullon kanssa ei saa tulla sisälle.

Voisikohan kaapin kasauksessa auttaa?

Tänään oltiin Pienen koiruuden järjestämällä Saa katsoa ja koskea -kurssilla. Kerroin kurssin vetäjälle aluksi Iineksestä ja mihin haluan tällä kurssilla apua. Sitten otimme lyhyen treenin. Iines sai käydä hakemassa istuvilta ihmisiltä lihapullan palasia. Iineksestä tämä oli kovin jännää. Kummaa väkeä, kun tuolleen vaan istuvat ja tyrkyttävät ruokaa. Yksi täti oli muita epäilyttävämpi, ja sille piti sanoa pöh.

Ensi kerralla pitää raijata Tuomas mukaan. Iines on paljon reippaampi Tuomaksen kanssa, kuin minun. Minä jännitän näitä tilanteita enemmän, kuin Tuomas ja Iineshän vaistoaa sen.

Kurssilta ajeltiin uudelle kämpälle. Tuomas ja sähkömies olivat siellä hommissa ja Iinestä jurppi, kun se ei saanut suin päin syöksyä isäntää morjestamaan. Pikku-silakka onnistui, kuin onnistuikin viimein käydä moikkaamassa iskää vaikka lupaa ei ollut. Samalla tuli moikattua sähkömies, jolle koira ei sanonut mitään. Kiltisti antoi taputtaa päätään.

Tuomaksen asentaessa pistorasioita ja valonkatkaisijoita, me tytöt tottisteltiin hieman. Pepputreeni sujui hyvin. Vasemmalle käännökset onnistuvat nyt paremmin Leenan vinkin avulla. En sekoa itse enää ja tämä tietty helpottaa koiraa :) Hyödynsin eteisen käytävää luoksetuloon. Palkan jätimme yhdessä käytävän päähän ja vein koiran toiseen päähän odottamaan. Itse palasin palkan luo ja kävin seisomaan sen eteen. Luoksetulossa Iines kenotti välillä jompaan kumpaan suuntaan, ja näistä ei saanut palkkaa vaan otettiin uusiksi. Kun tuli hyvin suoraan, sai hakea palkkansa.

Illasta ajeltiin vielä Luukkiin metsälenkille. Fikkarin valossa näki juuri ja juuri minne polku kiemurteli. Onneksi oltiin koko pesue lenkillä. Yksin en pimeään metsään uskaltaisi..

Huono fiilis, hyvä fiilis

Aamu alkoi rattoisasti, kun satuimme pihalle samaan aikaa naapurin räksyttävien koirien kanssa. Iineskin päätti kertoa naapureilleen mitä heistä mietti ja minä suutuin. Käytin koiran pikaisesti aamupissalla, heitin sisälle ja lähdin polkemaan kiukkuisena töihin.

Päivän aikana sitten taas mietin kuumana käyvää koiraani ja omaa lyhyttä pinnaani. Olin taas valmiina pistämään piskin pikapakettina Tsekkeihin.

Töitten jälkeen lähdettiin päästelemään höyryjä lenkille. Käveltiin vanhalta kämpältä uudelle ja matkalla keskusteltiin miten fiksut koirat kävelevät hihnassa. Hirmuhankalaa välillä.. Pari onnistunutta ohitusta kumminkin saatiin ja fiilis parani hieman.

Kauaa ei remonttikohteessa ehditty olemaan, kun tottikset kutsuivat. Malminkartanossa oli myös muita, kuin minä, Leena ja Piia treenaamassa, ja saatiin hyvää häiriötreeniä. Aloitettiin treenit ohituksilla. Leena ja Ramona tulivat meitä vastaan, mutta Iines taisi tunnistaa Ramonan ja meni hyvin ohi. Enemmän Einestä kiinnosti treenaava koira..

Alussa palkkasin Iinestä pallolla, mutta vaihdoin ruokaan, että koira hieman laskisi kierroksia. Seuraamista otettiin sekä perusasennosta, että lennosta. Yllättävän vähän Iines otti häiriötä toisesta koirasta. Välillä katseli kentän toiselle laidalle, mutta Iinekseksi teki hyvin hommia häiriöstä huolimatta. Seuraaminen sujui hienosti! Koira ei lähtenyt kaartamaan vasemmalla vaan pysyi tiiviisti vierellä. Mahtava pieni elukka! Pikapaketti Tsekkeihin on peruttu. Seuraamisen lisäksi otin perusasennosta käännöksiä paikaltaan oikealla ja vasemmalle. Leena näytti miten paremmin pystyn kääntymään vasemmalla. Oikeaa kantapäätä, kun kääntää hieman oikealla ja sitten siirtää vasenta ja samalla ohjaa koiraa niin menee helposti sekaisin ;) No ei sentään. Paremmin sujui käännös, kun aloitin oikealla jalalla. Nyt olen vain yrittänyt harpata Iineksen yli vasemmalla jalalla eikä se ole toiminut.
Pepputreeniä pitää jatkaa kotona. Kiitokset Leenalle hyvästä vinkistä.

Treenien jälkeen ajettiin vielä työmaalle. Olohuoneen, "ruokasalin" ja keittiön listat olivat löytäneet paikkansa. Eteiseen laitettiin (lue: Tuomas laittoi, minä katsoin vierestä) vielä tasoitetta lisää lattialämmitysmaton päälle ja sitten kotiin.

Remonttia, lenkkiä ja hieman tottista

Iineksen treenailu on jäänyt kuluvalla viikolla aikalailla minimiin eikä blogiinkaan ole paljon tullut juttua. Heti työpäivän jälkeen olemme suunnanneet uudella asunnolle remonttia tekemään. Iineksen kanssa olemme monesti kävelleet vanhalta kämpältä uudelle ja saatu sentään tehtyä kunnon lenkki.

Kämpillä olen koittanut pitää koiran poissa jaloista ja tieltä, välillä onnistuen ja välillä epäonnistuen. Pääasiassa on sujunut ihan hyvin, mutta yhden halogeenivalon koira onnistui kaatamaan. Olin tulossa ulos Iineksen huoneesta kantaen tikkaita. Osuin tikkailla koiraan, joka loikkasi alta pois. Samalla kietoutui lampun piuha piskin kaulan ympärille, ja lamppu meni vauhdilla Iineksen perässä nurin. Onneksi Iines ei ole herkkis tuollaisissa asioissa eikä saa moisesta traumoja. Halogeenivalo oli herkempi tapaus, kuin koira ja räsähti rikki.

Lenkillä Iines on taas ollut enemmän kierroksilla, äh ja voi. Luulen, että koira ottaa minusta kierroksia. Remontointi on ollut mukavaa, mutta otan paineita, kun en ehdi tekemään koiran kanssa tarpeeksi. Haluan, että se saa sentään kunnon lenkin päivittäin. Kimpassa olemme sitten kiehuneet. Ei hyvä. Nyt pitäisi saada omaan mieleen taas malttia ja rauhallisuutta niin koirakin olisi lungimpi.

Outi Hermiön tottissemma

Lauantaina skippasin remontit ja jätin Tuomaksen ja hänen isänsä ahkeroimaan. Itse suuntasin Piian kanssa Porvooseen Outi Hermiön tottisseminaariin. Olin reissussa kuunteluoppilaana, Iines jäi kotivahdiksi. Muistiinpanot olivat taas sarjassa sekavat, mutta tässä koostetta…

Leikkiminen
Esimerkkikoirakoita oli yhteensä 14. Ensimmäisten kanssa treenattiin leikkimistä. Outi ohjeisti, että koiran tulee olla leikkiessä aktiivinen ja aktiivisuutta on vahvistettava. Kahden lelun leikissä koiran annetaan voittaa lelu, ohjaaja ottaa heti uuden lelun ja kutsuu koiraa. Leikin voittaminen vahvistaa nuoren koiran itsetuntoa. Koiraa palkataan vain sen omasta aktiivisuudesta, väärästä aktiivisuudesta ei pidä palkata.

Palkka täytyy muistaa valita koiran mukaan. Jos ei leikkiminen ei ole koiralle paras palkka, käytä ruokaa.

Kahden lelun leikkiä pitää taas ottaa. Iineshän mielellään leikkii minun kanssani, mutta mielellään myös lähtee fiilisteleen lelun kanssa. Huomasin, että olen palkannut Iinestä väärästä aktiivisuudesta. Perusasennossa Iines menee välillä vinoon, jolloin minä siirryn ja koira korjaa asennon. Minun ei pitäisi siirtyä vaan vaatia koira korjaamaan asennon oikeaksi. Voin myös nätisti siirtää koiran oikealla paikalle. Koiralle ei pidä opettaa että itse korjaa vaan, että koira korjaa asennon oikeaksi.

Narupallon kanssa leikkimisestä tuli myös hyvä vinkki. Siinäkin pitää muistaa vahvistaa oikeasta käytöksestä eli siitä, kun koira tarttuu narupalloon. Jos koira tarttuu naruun, voi leikin ”pysäyttää” ja työntää pallon koiran suuhun.

Jännitteet
Outi käyttää itse jännitteitä treenatessaan. Jännitteiden opettamisen hän aloittaa pennulle, niin että aluksi hyvin ylikorostuneesti jännittää kroppansa ja pidättää hengitystä. Kun koira kiinnittää tähän huomion, se saa palkan. Jännite tehdään näin positiiviseksi. Kun koira oppii jännitteen merkityksen aloitetaan jaksotus eli käsky > jännite > koira keskittyy ja nostaa viettiä > liikkeelle. Jännitteitä voi käyttää esim. tempon vaihteluissa ja käännöksissä, merkkaamaan koiralle, että kohta tapahtuu jotain, pysy skarppina. Jännitteistä pitää muistaa palkata koiraa hyvin usein, ettei jännite menetä merkitystä.

Perusasento, seuraaminen, palkkaus
Perusasennossa on minun jatkossa muistettava oma suoruus. Minun ei pitäisi kumartua koiran päälle. Seuraamista voisi ottaa myös lennosta eikä aloittaa aina perusasennosta. Ruualla palkatessa pitää muistaa kiinnittää huomiota, että palkkaan vain aivan oman kropan läheltä eli siitä mihin koiran haluan.

Outi opettaa käskyn vasta, kun koira osaa asian. Hän haluaa, että koira yhdistää käskysanaan oikean mielentilan. Oikea mielentila > seuraa-käsky > palkka.

Edistämiseen saatiin toimiva vinkki, jota testasin heti kotona ja se toimi! Vinkki oli niinkin yksinkertainen, kuin että minä lähdin oikealla jalalla liikkeelle. Pysähtyminen taas tehdään vasemmalla jalalla.

Palkan ei aina ole tultava ohjaajalta. Koiran voi opettaa, että palkka on kauempana ja kun on tehnyt töitä, se saa mennä palkalle. Palkka voi olla myös jollakin muulla henkilöllä.
Palkkaa häivytetään vähitellen. Ohjaajalle siirtyminen treenistä kokeeseen tehdään näin myös helpommaksi. Luodaan varmuutta, että koira tekee hommat vaikka palkka ei olekaan omistajan treeniliivin taskussa.

Nouto
Noutoharjoituksia tehtiin seminaarissa aluksi leikittämällä koiraa kapulalla. Ohjaaja piti kapulasta keskeltä kiinni niin ettei koira päässyt puremaan kapulaan kiinni. Kun koira innokkaasti tavoitteli kapulaa, se sai voittaa sen. Kapulasta taistelua jatkettiin. Rauhavaiheen ajaksi koira vedettiin hihnasta lähelle. Jos mälvää, kielto ja suuta painettiin kiinni.

Ostin Iinekselle uuden kapulan ja ajattelin jälleen kerran alkaa noudon treenausta. Kotona olemme treenanneet yhdellä Iineksen lelulla pitoa ja se sujuu jo. Saa nähdä miten kapulan kanssa käy…

Pakotteet
Pakotteen jälkeen aina kun koira aktivoituu, se pitää palkita. Jos ei palkata, pakote alkaa aiheuttaa passiivisuutta.

Seisominen
Seisomisessa ajattelin alkaa käyttää Outin käskyä up. Se erottuu selkeästi istu ja maahan-käskyistä. Iineksellä ei kuitenkaan ole vielä niin hyvin iskostunut otsalohkoon seiso-käsky, joten sanan vaihtaminen tuskin tuottaa lisätyötä. Seisomisessa ajattelin hyödyntää naksua.
Pennulle Outi opettaa seisomisen ensimmäisenä. Kun pentu seuraa kättä, jossa on ruokaa, hän pysäyttää käden selkeästi ja työntää hieman taaksepäin kättä. Näin koiralle saa opetettua näyttävät pysäytykset. Luulen, että opetan Iinekselle käskyn ihan alusta tähän tyyliin. Naksuttelen ensiksi vain seisomisesta ja otan käskysanan vasta käyttöön, kun koira hiffaa jutun. Kun liike tulee varmemmaksi, ruvetaan vaatimaan katsekontaktia ennen naksautusta.

Piippaus
Outi oma mielipide oli, että osa piippauksesta on monesti ohjaajan aiheuttamaa ja osa koiran perimästä johtuvaa. Monella koiralla ruvetaan nostamaan viettiä liian aikaisessa vaiheessa ennen kuin koiran hermorakenne on kehittynyt riittävästi. Koira kehittyy vieteiltään 3 - 4 -vuotiaaksi. Pitää odottaa, että vietit ja hermorakenne ovat tasapainossa.

Jos nuori koira piippaa, sitä ei pidä vahvistaa eikä piippauksen tule johtaa mihinkään. Piippauksesta ohjaaja passivoituu. Onneksi Iineksellä ei ole ollut pahempi piippauksia. Olen kyllä huomannut, että koiraa kannata turhia hetsailla lelulla ennen tottista. Pelkkä patukan näkeminen nostaa koiraa jo.

Hermiön tottisseminaarista sai taas paljon apuja eteenpäin. Kirjasin ylös jo tulevien viikkojen treenisuunnitelmaa. Nyt vain itseä niskasta kiinni ja treenaamaan

• päivittäin paikkamakuuta


• perusasennossa askelsiirtymisiä eteen, taakse ja sivuille, että saadaan peppuun liikettä


• noudon alkeet


• seisominen > uusi käskysana up

Tukka pystyssä

Aamulla olimme ensimmäistä kertaa ATD:n hallilla treenaamassa. Mietin jo etukäteen mitä oikein tekisimme Iineksen kanssa siellä. Arvasin, että häiriötä olisi ihan kivasti ja koira keräilisi kierroksia. Joten päätin, että otetaan helppo treeni.
Otin Iineksen kahteen otteeseen treenaamaan ja ekalla kerralla oli meidän lisäksi neljä koiraa. Iineksellä oli koko irokeesi korvien välistä hännän tyveen pystyssä. Kierrokset tasaantuivat pikkuhiljaa ja tukka samalla. Palkkana oli ruokaa ja teimme hieman perusasentoa ja katsekontaktia. Kun koira ei enää keräillyt itseään niin paljon, se meni hetkeksi aikaa autoon. Tokalla kerralla meni paremmin. Hallissa oli vain Ossi-berni ja sain Piialta testiin keitettyä broilerisydäntä. Iines keskittyi paremmin. Otimme perusasennon lisäksi muutaman askeleen seuraamisia. Lähdin liikkeelle jälleen oikealla jalalla eikä Iines yrittänyt edistää eikä kaartaa vasemmalle.

Pitää nyt alkaa aktiivisesti käymään hallissa treenaamassa. Elukka on vieläkin todella häiriöherkkä ja vaatii vielä paljon totutusta.

Tavoitteita ja lupauksia

Leenan treeniblogia lueskellessa mietin, että pitäisiköhän minunkin kirjata meidän tämän vuoden tavoitteet. Joten tässä tavoitteita ja lupauksia tulevalle treenivuodelle.

Tottis
Tottiksessa suurin tavoite tälle vuodelle on BH. Syksyllä suunnittelin, että suorittaisimme BH:n keväällä, mutta pohdiskelujen jälkeen totesin, että mihin ihmeeseen minulla on BH:n kanssa niin kova hoppu. Joten tavoitteena on suorittaa BH syksyllä. Ennen BH:ta olen ajatellut käydä parissa toko-kokeessa, jos vaikka saisi Iinekselle TK1:n.
Tänä vuonna minun pitää suunnitella treenit paremmin. Täytyy alkaa ennen treenejä pistämään paperille mitä oikein teemme ja mitä juuri sillä kerralla treenaamme. Lisäksi minun pitää laatia pidemmän tähtäimen treenisuunnitelma.
Omaa treenifiilistä pitää myös parantaa. Loppuvuodesta tajusin, että ei pidä ottaa tottista niin vakavasti. Haluan, että tottis on mukavaa minusta ja koirasta. Joten treenaamaan mennään vain hyvällä mielellä. Jos kiukuttaa, on parasta pysyä kotona.

Oman koiran treenaamiseen lisäksi aloitan nyt kevätkaudella apuohjaajaja tottiksessa. Tämän vuoden tavoitteena onkin perehtyä koiran kouluttamiseen erilaisten kurssien ja seminaarien myötä ja tulla paremmaksi kouluttajaksi.

Viesti
Tänä vuonna panostamme viestiin. Jos saamme syksyllä BH:n läpi ja treenattua noudon ja hypyt kuosiin, viestissä olisi tavoitteena päästä kisaamaan loppuvuodesta.
Kevät kuluu koiralle kuntoa kasvattaessa. Kun maa on sula ja saan pyörästä nastarenkaat vaihdettu kesäkumeihin, rupean pyöräilemään Iineksen kanssa. Kun kuntoa on kohotettu, voimme alkaa juoksuttamaan pidempää matkaa. Kunto-ohjelmaan kuuluvat myös juoksulenkit.

Esineet
Esineruutua tuli viime vuonna treenattua liian vähän eikä siinä päästy eteenpäin. Joten jatkossa esineruututreenit parina peräkkäisenä päivänä, että on toivoa saada loppuvuodeksi koira kisakuntoon.

Jälki
Jäljellä on tavoitteena saada koiralta turhaa vauhtia pois ja lisää tarkkuutta. Ilmojen salliessa jatkamme peltojäljen treenaamisella. Kevään ja kesän aikana treenaamme ilmaisua. 
Kisatavoitteita ei ole jäljen suhteen tälle vuodelle. Jos hyvin sujuu, niin kisaamaan pääsemme keväällä 2010. Viesti lajina kiehtoo minua enemmän, joten jälki saa väistyä hieman sen tieltä.

Agility
Agiliitelyssä eivät tavoitteet ole kummoiset. Jos vain jostain löytyisi treeniryhmä, niin pääsisimme kunnolla tekemään pohjia; opettelemaan esteitä ja harjoittelemaan kontakteja. Oma kiinnostus painottuu enemmän tuonne pk-puolelle, mutta katsotaan miten agility tänä vuonna etenee.

Arkitottelevaisuus ja muut mukavat
Ohitustreenailu jatkukoon. Ohitukset ovat siinä mielessä nyt hyvällä mallilla, että Iines ei enää rähise. Mutta koiruus kiihtyy edelleen, joten työnsarkaa on vielä.

Tammikuussa mennään ”käsittelykurssille” ja projekti Näyttelypuudeli alkakoon. Tavoitteena on saada Tuomas innostumaan Iineksen esittämisestä

Omaa asennetta pitää säätää aika ajoin. Malttiharjoituksia koiran lisäksi myös omistajalle. Tavoitteena on olla parempi ohjaaja Iinekselle.

Nyt vain treeneihin, että tavoitteet saavutetaan ja lupaukset pidetään!

Viime vuoden vikat treenit ja uuden vuoden uudet tuulet

Viimeisimmästä blogimerkinnästä on kulunut aikaa jo reilu viikko. Vuodatuskin on näköjään siinä ajassa mennyt uudistumaan. Hienoa, kun nyt saa samaan tekstiin kaikki treenit. Ennen joutui palastelemaan tekstit, jotta sai ne oikeaan kategoriaan.

Viime viikon tiistaina olimme Talissa treenaamassa Piian kanssa. Meillä oli kokonainen pk-kenttä käytösssä, luksusta

Iineksen kanssa otettiin seuraamista ja luoksetuloa. Ei vitsi, kun en muista tarkemmin miten treenit menivät.. Iines taisi ainakin edistää seuraamisessa ja olla hieman väljä. Pidin liinaa kireällä, että se ei pääsisi niin väljästi menevään. Tiedä sitten tajuaako koira tästä mitään….

Vuoden viimeiset treenit kävimme vetämässä Histassa uuden vuoden aattona. Aamulla kävimme nakkaamassa Tuomaksen töihin ja siitä hurautimme ensiksi lenkille ja sitten esineitä etsimään. Karu totuus tuli taas vastaan.. Jos haluaa, että koira etenee, pitäisi myöskin treenata! Esineruudussa junnataan nyt pahasti paikallaan. Iines hakee esineet todella hienosti, jos se näkee että ne viedään. Mutta heti tulee ongelmia, jos se ei näe esineiden vientiä.

Uuden vuoden lupaus esineiden osalta: Jatkossa treenaan esineitä parina peräkkäisenä päivänä!

Uusi vuosi alkoi mukavasti koska saimme avaimet uuteen asuntoomme!Iineskin pääsi mukaan tutustumaan uuteen kotiin ja uuteen ystäväänsä.. Pihalla nimittäin vilisti hiiri. Toivon todella, että jyrsijä tajuaa pysyä poissa Iineksen tieltä.

Minne se siimahäntä hävisi?

Iines oli hieman tiellä, joten se joutui "portin" taakse.

Tylsää!

Iines loves iskä

Remppahommien lomasta ehdin kuitenkin treenaamaan tottista Taliin perjantaina. Ilma oli kylmä, mutta aurinkoinen. Iineksen kanssa otimme jälleen kerran seuraamista ja luoksetuloa pidemmältä matkalta. Luoksetulo on jo parempi. Koiralta löytyvät jarrut eikä se yritä enää kaartaa. Seuraaminen vaatii vielä tosi paljon hommaa. Pitää ottaa kotona askelsiirtymisiä eteen, sivuille ja taakse.

Kotona en ole viime päivinä ehtinyt koiran kanssa oikein mitään tekemään. Päivät olemme remontoineet uutta asuntoa ja olen aamuisin lenkittänyt Iineksen.

Eilen Iines pääsi kirmaamaan pellolle, kun kävimme Siuntiossa. Otimme myös hieman tottista samalla. Luoksetulo pidemmältä matkalta oli hyvä. Koira tulee vauhdilla, mutta pysähtyy hyvin. Kokeilin pari kertaa miten sujuu edestä siirtyminen sivulle. Iines jäi vinoon, joten en ruvennut tätä pellolla hinkkaamaan. Kotona sitten.

Tänään Iines pääsee mukaan työmaalle. Koira joutuu olemaan työpäivän yksin, joten en halua jättää sitä yksin kotiin myös illaksi.

Uusi vuosi

Uusi vuosi vaihdettiin Pertunmaalla mökkeillen. Lenkkeilimme pakkasessa ja nautiskelimme vapaasti. Ihanaa oli :)  

Järven jäällä oli mukavaa juosta.

.. ja iltaisin uni maittoi.

Lisää kuvia on luvassa, kunhan saan ne siirrettyä koneelle.