Päivä, jolloin Iines löysi pyllynsä

Ei se aivan tyhmä rakki voi olla. Se nimittäin tajusi tänään missä sen pehva on! Testasin kotona perusasennossa askelsiirtymisiä ilman hihnaa ja koirahan osaa liikuttaa hanuriaan :D Ei yrittänyt kertaakaan tehdä niitä kummia koukkauksia vaan nätisti siirsi pyllyään. Lenkin jälkeen piti vielä Tuomakselle näyttää mitä sen koira on oppinut. Ja edelleen hienosti liikkui pehva.

Rääkkiä

Käytiin eilen Iineksen kanssa pitkästä aikaa juoksemassa. Piti ihan blogista tarkistaa koska viimeksi ollaan juoksulenkillä oltu. Joulukuun lopussa! Ei ihme, että oli niin tuskaista. Juostiin/käveltiin Kehä kolmosen vartta Juvanmalmin liittymään ja takaisin. Hirmu pitkiä pätkiä en jaksanut hölkätä vaan välillä oli aivan pakko kävellä..

Kotona vedettiin hetken aikaa henkeä, ja puoli seiskaksi kurvattiin Malminkartanoon tottistreeneihin. Käytiin hieman käppäilemässä Piian ja Monan kanssa. Iines otti Monan tosi rennosti. Luopui hienosti eikä keräillyt turhia kierroksia. Olen aivan ihmeissäni. Bongattiin Leena treenikentältä ja käytiin moikkaamassa häntä. Iines hyppi Leenaa vasten, mutta sai palkan vasta, kun istui nätisti.

Olin ajatellut, että Iines olisi rauhallisempi treeneissä, kun oli lenkki takana, mutta vielä mitä. Koirahan pursusi energiaa. Hieman meni alku koheltamiseksi ja kontakti putoili seuraamisessa. Tehtiin sitten tahallista häiriötä Iinekselle, että saatiin sen kontakti putoamaan ja pääsin tästä huomauttamaan. Leenan ekalla häiriöllä omistajakin häkeltyi koiran lisäksi ;) Saatiin ainakin hyvät naurut. Lopuksi saatiin onnistunut kontaktin pudotus ja siitä korjaus. Näitä vain kuin muistaisi jatkossa tehdä. Onhan Iineksen keskittyminen kehittynyt huimasti, mutta kyllä se vielä töitä vaatii…

Pallopalkalla treenailtiin istumisia ja peruasennossa askelsiirtymisiä. Koira käyttää peppuaan jo paremmin eikä yritä tehdä kummia kieppejä. Nyt vain pitää hankaloittaa tätä ja vaatia parempaa paikka perusasennossa. Nyt Iines tuppaa jäämään hieman eteen siirtymisen jälkeen. Treenin lopuksi leikittiin vielä kahdella pallolla.

Välillä sitä toteaa, että aivoja voisi käyttää aktiivisemmin. Juoksulenkin jälkeen olin laittanut lenkkivermeet pesukoneeseen. Kotiavaimet pääsivät myös pesuun. Koska pesukoneessamme on sähkölukko, en saanut avaimia enää pois koneesta. Joten tottistreenien jälkeen kulutimme aikaa pihamaalla ja odotimme meidän miestä kotia. Kymmenen maissa pääsimme viimein sisälle.

Jos emännän aivot eivät oikein pelitä, niin koiruus sentään osoitti, että jollakin on aivotoimintaa meidän perheessä. Iines nimittäin herätti minut aamulla viiden aikaan. Tämä oli merkillistä koska yleensä Iines nukkuu koko yön. Päästiin sitten koiran pihalle ja hirveä hätähän sillä oli. Fiksu elukka, kun tajusi herättää eikä vain kusaissut lattialle ja jatkanut unia.

Jyrsijä

Meillä asuu nykyään jyrsijä. Ja tämä piennisäkäs on ollut valitettavan toimelias viime aikoina.. Ensimmäisenä sen hampaisiin joutuivat pari valokuva-albumia. Jyrsijän metkut saatiin kuriin, kun pleksilevy palasi koristamaan kirjahyllyn reunusta.

Hampaat kuitenkin syyhysivät edelleen ja tänään oli jyrsijän tielle osunut minun ulkoilutakkini ja treeniliivini. Takin taskuun on nakerrettu reikä siististi sisäkautta. Treeniliivin tasku oli saanut kauniin pitsimäisen reunuksen.

Erinäisten nakerrusprojektien lisäksi leipä maistuu makoisalta. Paketillisen jälkeen pieni jyrsijä alkaa erehdyttävästi muistuttumaan syöttöporsasta…

Esineitä ja turha sunnuntai

Perjantaina käytiin lenkin yhteydessä tekemässä pieni esineruutu. Vein kerralla kolme esinettä ja Iines odotti tällä aikaan puussa kiinni. Ensimmäiset kaksi esinettä Iines haki vauhdilla. Päätin sitten lähettää koiran hakemaan vielä viimeisenkin esineen. Tällöin Iines ei irronnutkaan niin hyvin vaan jäi ihmettelemään ympärilleni, että mitähän tässä nyt pitäisi tehdä.. En antanut Iinekselle apuja ja se alkoikin tehdä hommia. Esine löytyi ja pistettiin bileet pystyyn. Hyvä elukka.

Lauantaina mentiin isommalla poppoolla esinetreenihin Saarijärvelle. Iinekselle vietiin kaksi esinettä, hanska ja kesäkenkä, samaan aikaan ruutuun. Ensimmäisen esineen löysi tosi nopsaan. Toisen suhteen teki enemmän töitä. Jouduin lähettämään toisen kerran ennen kuin esine löytyi. Hienosti Iines on kyllä edistynyt. Ei ole treenaus ollut turhaa

 

 

>> Lisää kuvia treeneistä galleriassa..

Tänään piti olla luvassa Tiinan tottistreenit. Aamusta meni kuitenkin niska täysin jumiin. Eipä tarvinnut autoon rattiin yrittää eikä koiran treenaamisesta olisi tullut mitään. Kyllä otti päähän. Tuomas käytti Iineksen lenkillä. Muuten Iineksellä olikin tylsä päivä. Nukuimme neljän tunnin päikkärit ja se taisi olla päivän kohokohta. Turhauttavaa.

Miltä se oikein näyttää?

Monta kertaa olemme suunnitelleet Piian ja Leenan kanssa, että pitäisi kuvata tottikset. Minua kiinnostaa erityisesti miltä Iineksen seuraaminen näyttää. Tänään muistin sitten ottaa kameran mukaan.

Seuraamisen lisäksi tehtiin perusasennosta käännöksiä. Näitä pitää kotona treenailla vielä paljon, että Iines alkaa käyttään pyllyään paremmin.

Noutokapulakin pääsi treeneihin mukaan. Palkkasin lelulla. Hyvin sujui.

Ei se Iines aina aivan skarpilta näytä!

Treenien jälkeen saatiin vielä Tuomas raahattua meidän kanssa lenkille. Käveltiin pellolle ja Iines pääsi spurttailemaan. Oli mukava lenkki.

Viime päivien kuulumisia

Viikonloppu

Perjantaina meitä ulkoiluttamassa kävi Milla ja Nemo. Saatiin lenkillä hieman äksöniäkin, kun yhdestä pihasta säntäsi sakemanni. Se juoksi suoraan Nemoa päin ja onnistui vielä kietoutumaan Nemon hihnaan. Millan kanssa karjuttiin ja koira tajusi toilailujen jälkeen luikkia takaisin omalle pihalle. Kyllä sadateltiin tapahtunutta. Piski oli yksin pihalla eikä omistajia näkynyt missään.

Loppuviikonloppu sujuikin rauhallisemmissa merkeissä. Lauantaina olimme Iineksen kanssa Siuntiossa ja sunnuntaina kotona.

Tottista, Ruoholahti & Vihti

Maanantaina maalaiskoira lähti tapaamaan veljeään kaupunkilaiskoiraa. Otimme ensiksi tottista Ruoholahdessa pienellä aukiolla. Iines teki hyvin hommia, mutta selvästi uudet ympyrät kuumensivat tunteita. Irrotukset lelusta olivat huonompia ja Iines entistä sähäkämpi. Seuraamiseen olen kyllä tyytyväinen. Nyt vaan pitäisi saada koiran persus paremmin hommiin. Pylly tuppaa välillä unohtumaan.. Nyt kyllä leikkaa sen verran tyhjää, että en millään muista mitä muuta tehtiin. Kylmä oli ainakin  Tottiksen jälkeen Raisa kävi kaappaamassa vielä Kidan mukaan ja käytiin lenkillä. Iines ja Kuje ovat kyllä oikea daijupartio! Ei hemmetti. Samanlaisia säätäjiä molemmat

Tänään oli luvassa Skogsterin treenit Vihdissä. Viimeksi Iineksellä oli veto pois, kun olimme ennen treenejä käyneet riekkumassa pellolla, joten nyt jätin peltoilut väliin ja koira sai purkaa kaiken energiansa tottikseen. Aloitimme noudolla eli kapulan pidolla. Iines villiintyi, kun se näki kapulansa. Neiti Säheltäjä ei meinannut millään malttaa ottaa iisisti. Mia ehdotti, että palkkaisin lelulla pidosta. Lelu leuan alle, koiralle kapula suuhun, kehuin kun piti hyvin. Sitten kädet kapulaan kiinni, irti, hyvä, jes ja palkka. Tämä toimikin hyvin. Iines keskittyi huomattavasti paremmin kuin ruokapalkalla. Milloinkohan oikeasti tajuan, että koira tykkää enemmän lelusta kuin ruuasta..? Seuraavaksi näytettiin meidän seuraamista. Intoa oli tässäkin ja alussa edisti. Kun teen jännitteen, niin Iines korjaa hyvin taaksepäin. Mia sanoi, että vielä minun ei kannata alkaa häivyttämään palkkaa. Voin ottaa pienemmän palkan kainaloon, jotta se ei näy niin hyvin, mutta taskuun ei kannata palkkaa vielä laittaa. Iineksen seuraaminen on vielä niin vaiheessa, että on tärkeää että pystyn palkkaamaan sen nopeasti. Kuitenkin olemme sen verran edistyneet seuraamisessa, että voimme alkaa suoran lisäksi tekemään kaarroksia. Parit luoksetulot teimme lyhyeltä matkalta. Eka oli vino, tokalla Iines kietoi tassunsa minun jalkani ympärille ja viimeinen oli hieno. Treenasimme lisäksi perusasennossa käännöksiä vasemmalle. Iines tekee tässä kumman kiepsauksen.. Se kääntää päänsä taaksepäin ja kiepsahtaa ympäri. Nyt pitäisi oikeasti saada Iineksen peppu hommiin ja pää pysymään paikallaan. Otin hihnan kireälle, ettei koira pääse kiepsahtamaan vaan joutuu käyttämään hanuriaan. Saatiinkin tällä tavalla pari onnistunut. Kotona illalla hinkkasimme vielä siirtymisiä. Iinestä selvästi ärsytti, kun hihna esti hienon kiepsahduksen tekemisen. Melkein kuulin, kun sen aivot raksuttivat, kun se mietti, että miten hemmetissä se saa lelunsa. Ihmeen nopeasti se kuitenkin hiffasi, että peppua siirtämällä pystyy myös kääntymään ja saa palkan. Jatkamme tällä tyylillä.

Treeniä, treeniä

Keskiviikkona käytiin lenkin yhteydessä jälleen etsimässä esineitä. Mukaan menoon saatiin myös Tuomas. Iines-parka dyykkasi ojaan ja kasteli etupäänsä, kun jää ei kestänytkään holskun alla. Sisukkaasti koira kuitenkin ylitti ojan kapeita puita pitkin. Iineksessä on kyllä hienoa juuri tuo, että vaikka välillä se toikkaroi ja mokailee, se ei jää asioita pahalla muistelemaan. Uiskenteluretken jälkeen virtaa riitti. Ja kun iskäkin oli lenkillä mukana, niin oli vielä ihanampaa. Ensimmäisen esineen Iines haki hienosti, mutta seuraavien kahden lähetys meni vähän kikkailuksi. Haki kuitenkin esineet, kun emme huomioineet pelletemppuja.

Esineiden lisäksi treenailimme ohituksia. Sossuryhmäläiset saapuivat meidän kotinurkille ja Tuomas pääsi ohjastamaan Iinestä. Iineksellä ja Tuomaksella sujuivat ohitukset todella mallikkaasti. Koira oli yhtä tyyni, kuin isäntänsä. Välillä kadehdin Tuomaksen mielenrauhaa ja asennetta koiraan.

Tänään emme ehtineet esineitä etsimään. Lenkin jälkeen lähdimme koko poppoo viimeiselle Saa katsoa ja koskea -kurssikerralle. Tuomas ja Iines pääsivät jälleen kahdestaan treenaamaan. Treenikerta sujui ilman pöhinöitä! Aluksi treenattiin sisällä. Aloitettiin jälleen ihmisten lähestymisellä ja Iines sai palkkaa vierailta. Toinen treeni tehtiin niin, että Tuomas palkkasi kun Iinestä silitettiin. Sitten siirryimme ulos. Iinestä ja Tuomasta tulivat ihmiset tervehtimään ja Iineksen piti käyttäytyä korrektisti. Ja niinhän se käyttäytyi. Lisäksi ulkona otettiin silityksiä. Iines sai palkan vasta kun oli ollut nätisti, kun silitettiin. Yhtä miestä piti väistää hieman. Iines on kyllä edistynyt kurssin myötä huimasti. Oli mielenkiintoista seurata Iinestä sivusta. Häntä ei ollut niin alhaalla, kuin edellisillä kerroilla. Joten parempaan suuntaan ollaan menossa. Tuomas selvästi rauhoittaa Iineksen tunteita. Kun iskä ei turhia hötkyile, voi Iineskin ottaa rennosti. Tässä siis pohdittavaa emännälle…

Kurssitusta, esineitä ja jumitusta

Viikonloppuna oltiin Piian kanssa sivistymässä Koirankouluttajakurssilla. Lauantain ja sunnuntain kestäneellä kurssilla saatiin iso tietopaketti sulateltavaksi.

Esineitä
Kurssilla istumisen lisäksi olen ahkeroinut esineruudun parissa. Olen tehnyt Iinekselle neljänä päivänä peräkkäin esineruutua lenkin yhteydessä. Lauantaina oltiin Tuomaksen kanssa kimpassa tekemässä ruutu pellolle. Tallattiin noin 10 x 25 metrin kokoinen ruutu. Esineitä on ollut joka kerta kolme. Ensimmäisen esineen Iines hakee aina todella hyvin ja uppoaa ruutuun hyvin. Kaksi seuraavaa esinettä ovat olleet selvästi vaikeampia. Esineet ovat joka kerta löytyneet. Tänään Iineksellä selvästi loksahtivat palaset paikalleen ja kaikki kolme esinettä haettiin nopeasti. Viimeisesti esineestä pistettiin kunnon juhlat pystyyn. Niin hienosti ja varmasti Iines sen haki.

Talissa
Piian kanssa käytiin tottistelemassa Talissa sunnuntaina. Olen iloinen, että olemme vihdoin alkaneet edistymään seuraamisessa. Piia naksautti, kun Iines oli hyvässä kohdassa ja minä yritin kävellä katsomatta koiraan. Luoksetuloissa Iines kenotti hieman vinossa. Lisää treeniä siis tähän. Perusasento pysyi takana ruokapalkalla. Lelupalkalla Iines istuu matalalla a-asennossa.. Ruokapalkalla se on ryhdikkäämpi. Treenasimme myös edestä sivulle siirtymisiä. Autoin Iinestä aika paljon käden kanssa. Ilman käsiapua koira ei käytä peffaansa riittävästi ja jää vinoon perusasentoon.

Noutoa
Tänään piti mennä tottistelemaan, mutta minulla meni maanantaina selkä niin jumiin, että en uskaltanut lähteä kipeän selän kanssa treeneihin. Kotona olemme hieman tottista ottaneet ja olemme vihdoin ja viimein aloittaneet noudon treenaamiseen. Eilen testailin erilaisia keinoja, miten saisin Iineksen pitämään noutokapulaa suussa. Löysimmekin pitoharjoituksiin yhteisen sävelen ja Iines pitää nätisti kapulaa suussaan. Koira ottaa kuitenkin helposti painetta, jos käskytän liikaa. Minun pitää kehua rauhallisesti ja olla itse muutenkin rauhallinen. Välillä niin kovin vaikeaa.. Sain Iineksen myös kantamaan kapulaa. Seuraavaksi pitäisi pähkäillä miten tästä eteenpäin..

Treeni tuottaa tulosta

Skarppasin aamulla ja heräsin jo kuuden pintaan. Töissä olin seiskalta ja kotiin pääsikin lähtemään heti kolmen maissa. Kotona oli päivän aikana puuhailtu.. Tuomakselta oli jäänyt nappulapussi eteisen kaapin päälle ja Iines oli sen tietenkin käynyt hakemassa. Samalla oli sitten löytynyt viikon vanha sitruunapanta, jota oli pitänyt hieman tutkailla. Iines pikkusilakka on vielä kaiken lisäksi keksinyt, että meidän sängyssä on kiva käydä päivisin nukkumassa. Sängyssä olikin sitten muovinpalasia vino pino, kun holskuneiti oli tehnyt siellä ’pura sitruunapanta’ -projektiaan.

Kun olin hieman tasoitellut hengitystä, vaihdoin lenkkivaatteet päälle ja suuntaisimme pellolle. Pellolla Iines sai sinkoilla lelunsa kanssa. Otettiin myös malttitreeniä. Iines odotti istuallaan, kun heitin lelun. Hieman nykäisi, kun lelu lensi, mutta ei lähtenyt perään. Kävin myös piilottamassa lelun ja Iines sai sen sitten etsiä. Malttiharjoitusten lisäksi treenattiin seuraamista. Kokeilin jännitteitä ja palkkasin, kun koira reagoi niihin. Seuraamisessa alussa edisti, mutta palkkasin vasta, kun oli taaempana.
Ilma oli ihana ja oli todella mukava lenkki.

Lenkin jälkeen pikatankkaus kotona ja matka jatkui Pienen koiruuden kurssille. Iines selvästi muisti, että hallissa sai ihmisiltä lihapullia. Into oli kova ihmisten luo. Puhinoita ei päästänyt kenellekään, ja tästä olin hyvin tyytyväinen. Kurssin vetäjän lapset olivat myös tällä kertaa mukana. Ne olivat Iineksestä selvästi jännempiä, kuin aikuiset. Toinen harjoitus tehtiin, niin että minä palkkasin, kun ihmiset lähestyivät. Pari kertaa Iines koitti ryykäistä ihmisten luo lihapullien toivossa, mutta muuten sujui hyvin. Viimeinen treeni tehtiin niin, että syötin Iinestä ja ihmiset tulivat silittämään. Tämä oli Iineksestä selvästi jännää. Väisti joidenkin kohdalla kosketusta. Saatiin kuitenkin loppuu hieno onnistuminen.

Iines on edistynyt mukavasti kurssin aikana. Ovathan vieraat ihmiset edelleen jänniä, mutta ei enää niin paljon, kuin ennen. Näillä eväillä sitten jatketaan.

---

Illalla piti vielä auttaa iskää maalaamisessa.
Lopputuloksena maalattu korvanpää.

Ihanan raivostuttava

Sossuryhmä kokoontui jälleen Perkkaalla. Aloitettiin tällä kertaa yhden koiran ohituksilla. Iines luopui hienosti, kun näki koiran. Kohdalla ei heti luopunut ohi-sanalla ja sain roiskaistua vedellä. Olipas nappiajoitus. Tämän jälkeen Iines käyttäytyi todella mallikkaasti. Lopuksi otettiin vielä kaikki koirat samaan aikaan parkkikselle. Tämäkin sujui hyvin. Sovittiin, että jatkossa mennään aina jonkun kotinurkille treenaamaan. Ensi viikon treenit pidetään meidän nurkilla.

Sossuilun jälkeen käytiin vielä lenkillä. Olin niin onnellinen Iineksen hyvästä käytöksestä, kunnes se alkoi lenkillä höseltämään. Seisoskeltiin sitten tovi ja laskettiin molemmat kierroksia. Hassua miten koira voi sekunnissa muuttua ihanasta raivostuttavaksi.

Kotona tottisteltiin hieman. Otettiin kolme lyhyttä paikkamakuuta, pisin noin puoli minuuttia. Palkkana oli pallo, jonka laitoin Iineksen taakse. Hieman seuraamista, joka oli aikas huonoa. Luoksetuloja, jotka sujuivat hyvin. Lisäksi vielä edestä sivulle siirtymisiä. Eka oli tautisen vino.. Seuraavissa siirryin itse hieman eteenpäin, kun koira oli siirtymässä sivulle. (Mian vinkki) Tämä auttoi ja Iines tuli suoraan sivulle.

Tottista ja kyläilyä

Töitten jälkeen käppäiltiin pellolla ja Iines pääsi pinkomaan. Lyhyesti otettiin tottista ja treenattiin paikalla pysymistä vaikka heitän lelua. Iineksen maltti on parantunut. Kerran varasti, mutta sen jälkeen vain nytkähti lelun perään, mutta odotti kiltisti lupaa.

Kotona pakattiin pikaisesti kamat ja lähdettiin ajelemaan kohti Vihtiä. Seuraamisessa ollaan vihdoin ja viimein päästy eteenpäin. Mia sanoi, että voisin palkata Iinestä vaihtelevasti seuraamisessa liikkeestä ja perusasennosta. Maahanmenoissa on tullut malttia huomattavasti lisää, hyvä Iines! Koira ei enää ponkaise saman tien ylös vaan odottaa lupaa. Luoksetuloa pitää treenata vielä paljon.. Mia sanoi, että sitä pitäisi ottaa viisi toistoa päivässä. Nyt koira ei keskittynyt liikkeeseen ollenkaan. Vasta vikassa luoksetulossa oli aivot mukana. Palkkaukseen saatiin sellainen vinkki, että kun Iines on edessä istumassa, sanon hyvä ja siirryn hieman taaksepäin. Kaivan pallon esiin, odotan hetken, ja palkkaan koiran heittämällä pallon sille. Lisäksi otimme siirtymisiä edestä sivulle. Iines tuli vinoon perusasentoon.. Koiran voi joko korjata pakotteen avulla oikeaan paikkaan, mutta itse tuota hieman mietin, kun en tiedä osaanko tehdä sitä oikein. Pitänee pohtia tätä, kun ensi kerran treenaillaan Piian ja Leenan kanssa.

Lähdettiin omien treenien jälkeen heti ajamaan kotiin. Illasta käytiin vielä Tuomaksen siskon luona kylässä. Iines on aivan rakastunut Ellun sohvaan.. Siihen on aina pakko käydä hinkkaamassa päätä ja kylkeä. Outo elukka…

Ohituksia ja tottista

Päästiin pitkästä aikaa tottistelemaan. Siistiä

Tärskyt oli sovittu Malminkartanoon puoli kasiksi, mutta me mentiin Iineksen kanssa paikan päälle jo kymmentä vaille seitsemän. Olimme sopineet Piian kanssa, että nähdään jo klo 19, että ehdimme treenata ohituksia. Iineksen kanssa saatiin hyvää häiriötä ohituksiin jo ennen Piiaa ja Monaa. Malminkartanossa oli treenaamassa paljon koiria. Me pyörittiin ja hyörittiin sitten koirien lähistöllä. Pidin vesipulloa aluksi koko ajan kädessä ja pari kertaa jouduin ruiskaiseen, kun Iines ei ohi-sanasta luopunut heti.

Kun Piia saapui, käytiin käpsyttelemässä peräjälkeen. Välillä mentiin Iineksen kanssa edellä ja sitten Piian ja Monan takana. Tämä oli todella hyvää treeniä Iinekselle. Iines otti Monasta aluksi paljon häiriötä. Varsinkin, kun käveltiin perässä, oli irokeesi komeasti pystyssä ja koira toikkaroi huolella. Loppu kohden rauhoittui ja kykeni kävelemään jo normaalisti. Lopussa alkoi jo luopua omatoimisesti eikä ohi-sanaa tarvinnut viljellä niin ahkerasti.

Tottiksessa minun piti vain leikkiä.. Mutta kumma juttu, pitihän sitä perusasentoa ja seuraamista myös hinkuttaa. Leena naksautti, kun meni hyvin. Minä yritin kävellä suoraan ja koiraan katsomatta. Kyllähän me sitten myös leikimme. Iineksen uusi narupallo pääsi testiin ja kovasti Iines siitä tykkäsi. Malttitreeniä otimme eli irroitus pallosta ja jos koira yritti sitä ottaa kielto, ei. Vasta katsekontaktista alkoi uusi leikki. Pari lyhyttä makuuta otin, joissa laitoin narupallon Iineksen taakse. Hieman korvat kääntyilivät pallon suuntaan, mutta sai hakea palkkansa vasta kun katsoi minuun eikä korvat ollut venkurassa.

Tottiksen jälkeen olin umpijäässä. Pitää ostaa kunnon toppakengät, etteivät varpaat ole jääkalikoita treenien jälkeen. Pilkkihaalari olisi myös kova sana…

Sossuilua

Perjantaina oli luvassa ensimmäiset sossutreenit. Sossutreenit tulivat hyvään saumaan koska viime päivien ohitukset on mennyt niin plörinäksi että.. Sossuilut sujuivat yllättävän hyvin viime päiviin nähden. Aloitettiin treenit kimppalenkillä eli kuljettiin peräjälkeen. Iines keräili alussa kivasti kiekkoja. Ei oikein tiennyt mihin kaiken häseltämisensä keskittäisi, kun edessä meni koira ja takaa tuli koira, sitten oli vielä karupullokin mukana, ja vastaan tuli koiria. Saatiin myös ”oikeita” ohitustilanteita. Lenkin alussa tuli vastaan juokseva mies ja haukkuva koira, ja vähän matkan päässä kohtasimme haukkuvan sakemannin ja jackrusselin. Nämä jäivät vielä paikoilleen kenottamaan ja kaikki sossuryhmäläiset, joutuivat kulkemaan heistä ohi. Iines ohitti koirat hienosti vaikka sakemanni mölisi Iinekselle.
Kimppalenkin jälkeen Iines odotti hetken autossa, että minun näppini lämpenivät. Sitten otettiin vielä ohitustreeniä ja hyvin sujui. Lopuski Iines pääsi vielä hengailemaan ihmisten kanssa. Väki tarjosi Iinekselle ruokaa ja Iineksellä oli jännää. Kenellekään ei pöhissyt. Hyvä niin.

Lauantaina käytiin koko perhe lenkillä. Sää oli mitä mahtavin, aurinko paistoi ja pakkasta oli kymmenisen astetta. Lenkin lomassa otin hieman tottista lelupalkalla. Tuomas katsoi seuraamista, ja sanoi kun koira oli suorassa. Muutaman luoksetulon otin myös, mutta Iines tuli hieman liian haipakkaa eikä tajunnut jarruttaa tarpeeksi ajoissa. Pitää muistaa ottaa seuraavalla kerralla pari luoksetuloa ensiksi lyhyemmältä matkalta ja sitten vasta pidentää matkaa.
Kotimatkalle tuli yksi koira vastaan. Vastaantulija aloitti haukkukonsertin jo hyvissä ajoin. Olisi pitänyt vain kääntyä, mutta ei sitten käännyttyä. Tuloksena ei niin onnistunut ohitus..
Illalla Iines sai taas ihmisiin totutusta, kun Marski, Teemu, Janne ja Ellu tuli meille. Parit pöhinät koira päästi, mutta Iines ei ollut yhtään niin iinesmäinen kuin yleensä. Kaikille vieraille, paitsi Ellulle, jota Iines rakastaa, annoin koiranruokaa käteen.

Sunnuntai kului Outi Hermiön tottispäivässä. Leenan blogissa on päivästä hyvät muistiinpanot.

Kotona olin seiskan pintaan. Käytiin Iineksen kanssa lenkillä ja yksi ohitus onnistui tosi hyvin! Kerran jouduin Iinestä ruikkaan pullolla, kun ei heti luopunut ohi-sanasta. Tämä selvästi toimi eikä Iines yrittänyt toisia koira kyylätä. Ruikkaisu toimii, jos ehdin puuttua tuijotukseen ennen kuin Iines nostaa kiekkoja. Seuraavan kuukauden kaivan valmiiksi karunpullon käteen ohitustilanteissa ja otan riittävästi välimatkaa ohitettaviin.

Ihmettelin lenkin jälkeen miksi Iines oli niin väsynyt.. Syy selvisi, kun Tuomas tuli kotiin. Luulin, ettei Tuomas ollut lenkittänyt Iinestä päivällä, mutta hän olikin. Joten koira sai sitten tuplalenkin. Eipä tämä haittaa.

Illasta oli pakko vielä hieman tottistella. Ruualla otettin perusasennosta käännöksiä oikealla ja vasemmalle. Lelupalkalla testasin paikkamakuuta. Uusi pallo Iineksen seläntaakse ja kun koira piti kontaktia minuun se sai hakea paikkansa. Otin lyhkäisiä paikkamakuita, kun ei olla tätä pitkään aikaa tehty, ja hyvin sujui.