Voihan marraskuu

Olipas tänään ärsyttävän kammottava keli. Erityiskiitokset Piialle lenkki- ja treeniseurasta. 

Ensiksi reipastelimme kaatosateessa Piian, Räksyn ja Iineksen kanssa. Sitten vielä lyhyt lenkki Monan seurassa.

Tottiksessa ei ollut sen kummempaa agendaa. Iineksellä meinasi mennä kuuppa aivan nurin, kun treenaaminen on vain niin siistiä. Seuraamista teimme pidempiä pätkiä, kun koira kävi niin kuumana ja koitin saada kiekkoja alas. Jäävien istumisessa ennakoi palkkaa ihme heilautuksella. Lopun eteenmenotreeni oli hieno  Piia vei narupallon kentän reunalle ja lähetin Iineksen eteen. Parin metrin jälkeen huusin maahan ja Iines teki täysjarrutuksen suoraan vesilätäkköön.  On se vaan hauska rakki. 

Missä on motivaatio?

Iineksellä virtaa piisaa. Emännällä ei niinkään. Treenimotivaatio on ollut jokseenkin hukassa... Pari kertaa olemme käyneet tottistelemassa, mutta emme ole tehneet mitään ihmeempää. Kunhan vain on ollut mukavaa.

Iineksen patistakin tuli tieto. Se oli vain arpikudosta 

Juurihoito

Iines kävi viikko sitten Helsingin yliopistollisessa sairaalassa juurihoidossa. Hampaasta jouduttiin poistamaan palanen, joka oli haljennut ikeneen asti, mutta muuten juurihoito onnistui kerralla. Tarkastuskäynnille mennään puolen vuoden kuluttua. 

Nukutuksessa eläinlääkäri huomasi kitalaessa olevan patin. Patista otettiin koepala ja tieto mistä on kyse tulee 2 - 3 viikon kuluttua. Toivottavasti vain ei ole mitään vakavaa...

Maanantain ja tiistain Iines oli kipeä ja huonovointinen. Loppuviikkoa kohden olo koheni selvästi. Viikonloppuna mökillä koira oli jo reipas vallaton itsensä. Treenailut jäivät ohjelmasta pois kitalaessa olevien tikkien vuoksi.

Tällä viikolla pääsemme pitkästä aikaa treenaamaan. :)