tiistai 30. kesäkuuta 2009

Velttoa menoa


Kävimme Anin nurkilla treenaamassa Piian ja Saaran kanssa. Luvassa oli tottista ja peltojälkeä. 

 

Iines oli tottiksessa aika veto veks. Lämmin ilma verotti koiraa yllättävän paljon. Kentälle tultiin luoksetulolla, joka eka meni mönkään. Juuri ennen minua Iines haistoi lampaat, joita oli viereisellä pellolla iso lauma, ja sillä meni pasmat sekaisin. Toinen kerta sujui jo paremmin. Tehtiin jäävistä istu ja maahan. Annoin koiralle turhan vartaloavun, jota se ei tarvitse. Vikat liikkeet olivat nopeat vaikka palkka oli tällä kertaa minulla. Noutoa harjoittelimme myös. Yritin olla itse mahdollisimman passiivinen. En heilutellut noutokapulaa Iineksen nenän edessä vaan annoin vaan käskyn. Ja uuden käskyn ja uuden käskyn.. Koira vaan istui ja napitti minua. Hmm.. Paremmin sujui toinen treeni, jossa seurautin Iinestä lyhyen pätkän, jätin sen istumaan, pistin kapulan Iineksen eteen ja menin koiran taakse seisomaan. Nyt elukka ei tehnyt sitä enää mitä viime viikolla Tiinalla eli juossut nouto käskystä eteeni istumaan. Iines haki kapulan ja palkkasin siitä. Pakkohan oli testata miten koira tekee liikkeen loppuun asti. Huonosti teki. Eihän se sitä vielä osaa. Loppuun otettiin vielä Tiinalla treenattua hallintaleikkiä. Siinä mielessä sujui paremmin, että Iines ei enää syöksähtänyt patukalle sivu-käskyn kuulleessaan, mutta ei se heti sivullekaan tullut. Joten lisää treeniä tähän.

Iines huili hetken autossa ja ennen jälkeä otin vielä lyhyen pätkän seisomistreeniä ruokapalkalla. Tämä sujui hyvin. Nyt vain pikku hiljaa etiäpäin. 

 

Jäljellä oli mittaa noin 150 askelta. Pohja oli kuiva ja heinät niitetty. Tyhjiä oli maksimissaan kolme. Iines jäljesti yllättävän hyvin. Leirillä, kun oli vastaavanlainen pohja, meni jälki todella huonosti. Puolen välin jälkeen tuli katkos, ja koira seisoskeli hetken, mutta jatkoi sitten jäljestystä. Tyhjät menivät hyvin ja niitä olisi voinut olla enemmänkin. Pitää ensi kerralla tehdä enemmän kolmen tyhjiä ja kokeilla myös neljää tai peräti viittä tyhjää. Lopussa olisi voinut mennä purkille suorempaan. 

 

Kotimatkalla pohdin meidän tottista. Pari viime kertaa on mennyt huonosti. Pitäisi saada tottikseen parempi fiilis. Mulla menee hetkessä hermo, kun koira on niin lahna. Ja kun Iines ei ole yleensä ollut tuollainen. En tiedä olisiko se viimein tekemässä toista juoksua. Merkkailee lenkillä todella paljon ja on aivan hajujen maailmassa. Ärsyttävää vaan, jos se muuttuu aina juoksujen aikaan tuollaiseksi. 

 

Kotona käytiin vielä treenailemassa ohituksia läheisessä puistossa. Eka ohitus kodin edessä sujui hyvin siihen asti, kun toinen koira oli ohi. Sitten Iines teki hurjan syöksyn ja tempoi hihnassa. Puistossa sitten kiertelin ja kaartelin, että sain monta ohitusta samasta koirasta. Vika sujui jo tosi hyvin, joten suuntasimme kotia. 

 

Illalla vielä pari kapulanpitoa ja paikkamakuu. Paikkamakuussa nousi kerran ja karjaisin vihaisesti koiran alas. Putosi hyvin maahan, ja onnistuin pelästyttämään Tuomaksenkin karjumisellani. 

maanantai 29. kesäkuuta 2009

Uimista, ulkoilua ja hoidossa oloa


Perjantaina suunnattiin Lohjalle. Iineksen kanssa hengailtiin alkuillasta pihalla. Minä otin aurinkoa ja Iines leikki palloillaan. Välillä koira kävi puun varjoon makailemaan ja piti pienen paussin. Sitten taas mentiin.


Illasta suunnattiin Ellun mökille ja Iines pääsi uimaan. Meno- ja paluumatka sujui tosi hermoja raastavasti. Koirassa oli virtaa kuin pienessä kylässä.. huh. Vitsi mitä vouhkaamista.






Lauantai me vietettiin kaveripariskunnan häissä. Iines meni vuorokaudeksi hoitoon Kuunsirpin koirahoitolaan.


Sunnuntaina nukuttiin pitkään, kun ei tarvinnut herätä koiran vuoksi. Olipas kummallista.


Iineksen hoitolareissu sujui hyvin. Paikan omistaja kertoi, että pihalla Iines oli tuonut keppiä ja sitä sitten oli heitelty. Kun hän oli mennyt portailla istumaan, oli Iines tullut istumaan viereen. Aika hyvin meidän epäluuloiselta otukselta :) Peittoaan Iines oli järsinyt ja vesikuppi oli kuulemma pariin otteeseen kaadettu. Ääni Iineksellä oli hieman maissa, kun haettiin kotia. Mutta hienosti oli kuitenkin sujunut. Paikka oli tosi kiva ja suosittelen sitä kyllä kaikille.

perjantai 26. kesäkuuta 2009

Tiukistelua


Tällä viikolla on koira kiristänyt emännän hermoja, mutta onneksi on ollut myös onnistumisia. 

 

Tiistaina käytiin treenailemassa häiriöitä. Tällä kertaa saatiin häiriökoirakin mukaan. Otin aluksi seuraamista, jolloin Iines ei ottanut toisesta mitään häiriötä. Hieno Iines. Toinen treeni tehtiin niin, että seisoskeltiin Iineksen ja kurssin vetäjän kanssa hieman etäämmällä, ja toinen koira tuli näkyviin. Kun Iines alkoi tuijottaa toista koiraa, sanoin jes ja palkkasin. Samalla tyylillähän aloiteltiin ohitusten treenausta Hilskalla, mutta nyt oli vain patukka palkkana. Muutaman toiston jälkeen saatiin hieno onnistuminen. Koira tuli näkyviin niin Iines kääntyi minua kohti palkan toivossa. Ideana on tässä, että koira oppisi treenitilanteissa nähtyään toisen koiran ajattelemaan palkkaa. 

 

Keskiviikkoaamu sujui leppoisasti. Käytiin aamulla ihanalla pitkällä lenkillä. Ilma oli kesäinen ja ennen seitsemää ei ollut vielä liian kuuma sää ulkoiluun.

 


 

Keskiviikkona ajeltiin Tiinan luo treenaan Piian ja Leenan kanssa. 

Iineksen kanssa treenattiin noutoa, johon sainkin hyviä vinkkejä. Minun pitää antaa Iineksen olla aktiivinen. Nyt olen syyllistynyt houkutteluun.. ja olen onnistunut tekemään noudosta Iinekselle tylsän jutun. Koira teki aivan eri mielentilassa noutoa, kuin seuraamista. Onneksi seuraaminen on sentään talvin treenauksen vuoksi hyvällä mallilla. 

Treenasimme myös hallintaa. Pidin Iinestä pannasta kiinni ja potkaisin patukkaa sen edestä pois. Sitten päästin irti ja käsky sivu. No eihän se tullut vaan syöksähti patukalle. Tästä sitten kielsin vihaisesti. Muutaman toiston jälkeen alkoi sujua paremmin. Lisää treeniä vain tällä saralla.

Jatkossa pitää kiinnittää huomiota koiran mielentilaan tottiksessa. Seuraamisessa Iineksellä on hyvä fiilis, mutta muuten tökki pahasti. Minun pitää karsia omat heilumiset ja turhat höpötykset. 

 

Kotona Iines keräili kierroksia tanskandoggista ja minun ärsytykseni kasvoi. Ei niin onnistuneet treenit + kierrosten keräily ei sovi minulle. Valvoin sitten puoleen yöhön miettien treenejä koiran päänmenoksi..

 

Eilen keskityimme arkitottelevaisuuteen. Iineksen ohitukset ovat huonontuneet huomattavasti sen jälkeen, kun muutettiin. Kävimme katsomassa yhtä mahdollista treenikenttää Espoossa ja siellä tuli vastaan jokin terrieri. Iines keräili kunnon kiekat ja minä myös. Hetken aikaa puhisin itsekseni ja lähdimme sitten kävelemään samaisen terrierin perässä. Pari kertaa Iines sai karustapullosta päähänsä ja kummasti rauhoittui. Pääsimme hienosti ohi uikuttavasta noutajasta. Iines näytti siltä, että ei olisi edes mukamas huomannut toista koiraa. Kotona käytiin vielä palloilemassa läheisessä puistossa. Aivan kodin edessä saatiin vielä onnistunut ohitus saksanpaimenkoirasta. Iineksellä ei edes tukka noussut pystyyn. Pitää alkaa nyt käymään pari kertaa viikossa ihmisten ilmoilla lenkillä. Nopeastihan tuon näyttää saavan oorninkiin, kun vain on sopivan tiukka mielentila ja kypsynyt asenne.

 

Illalla harjoittelimme vielä kotipihassa noutoa. Yritin olla itse mahd. rento ja enkä houkutellut. Palkkakin oli parempi. Ammin meille hankkima noutomokkula päätyikin palkkioksi. 

maanantai 22. kesäkuuta 2009

Esineitä ja metsäjälkeä


Vihdoin ja viimein selvittiin Ammin kanssa treenaan! Olemme suunnitelleet kimppatreenejä koko alkuvuoden, mutta aina tullut jotain, jonka vuoksi olemme joutuneet treenejä siirtämään.

 

Treenit alkoivat treenipaikan haulla. Ensiksi kävin Histassa kurkkaamassa, mutta siellä oli jo väkeä. Siitä kurvaisimme Kattilajärvelle, jossa oli suunnistuskisat. Sitten uudestaan Histaan, jossa oli vieläkin täyttä. Lopulta löysimme itsemme Siikajärveltä. 

 

Kävimme tallaamassa ensiksi koirille jäljet. Iinekselle neljä keppiä. Maasto oli kovin vaihtelevaa. Välillä todella vetistä ja sitten taas rutikuivaa.

 

Jälkien vanhetessa teimme esineruudun. Iinekselle vain kovia esineitä; kenkä, lompakko ja silmälasikotelo. Haetutin kaksi esinettä. Vauhtia ei ollut niin paljon kuin yleensä. Koira teki kuitenkin hienosti hommia ja molemmat esineet löytyivät nopsaan. Tänään ei ollut ongelmia toiselle esineelle lähetyksessä. Iines ei epäröinyt ollenkaan vaan lähti hyvin tekemään hommia. Ensi kerralla voisin haetuttaa kolme esinettä, jos sujuu alku yhtä hyvin kuin tänään.

 

Jälki ei sitten mennyt niin hyvin. Vauhtia koiralta on kyllä lähtenyt. Kuivat kohdat olivat selvästi Iinekselle hankalampia. Lopussa oli kosteampaa ja koira jäljesti tarkemmin. Kepit tuppaavaat jäämään matkalle. Koira kyllä reagoi niihin, mutta ei mene maahan. Pitää ottaa nyt erillistä keppitreeniä erilaisilla alustoilla. Ja katsoa tarkemmin minne jäljet teen. Muutama jälki helpommalla alustalla.

Juhannus


 Juhannuksen vietosta palattiin vasta tänä aamuna. Iineksen juhannuspuuhat päivittyvät blogiin videon muodossa.





keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Nahkahanskannoutaja


Jälkiporukka keskittyi tänään esineisiin. Tallottiin noin 50 x 50 ruutu, johon merkattiin neljälle esineelle paikat. 


Iines pursusi jälleen energiaa ja mietin jo miten se malttaa keskittyä. Hyvin ja nopeasti teki hommia. Ekalla esineellä toikkaroi hieman ruudun sivussa. Esine kuitenkin löytyi nopsaan ja vauhdilla se myös tuotiin. Yllätyttiin vain hieman sillä esine ei ollut kenenkään meidän! Joku on varmaan hukannut nahkahanskansa metsään ja Iines korjasi sen sitten parempaan talteen. Hieman kyllä porukka repeili tapahtuman jälkeen. Simo vihjaili jälleen jotain Iineksen aivotoiminnasta. Aivan kuin siitä suivaantuneena Iines pomppasi Simoa vasten ja kippasi kahvit pitkin Simon takkia. 


Toiselle esineelle Iines on aina lähtenyt huonommin. Nyt koira ei kuitenkaan ollut epävarman oloinen vaan lähti innokkaasti hommiin. Toinen esine löytyikin sitten esineruudun puolesta välistä.

 

Seuraavalla kerralla pitää laittaa Iinekselle vain kovia esineitä. Se mielellään tuo pehmeät esineet koska niillä on treenattu enemmän. Pitää nyt alkaa vahvistamaan kovempia esineitä.

tiistai 16. kesäkuuta 2009

Virettä hakemassa


Kävin ennen tottistreenejä Iineksen kanssa lenkillä. Kaveri kirmaili eka metsässä puolisen tuntia ja sitten vielä käppäiltiin toinen mokoma. Lenkin päätteeksi otin keppien ilmaisua, joka sujui tänään hyvin! Aluksi Iines ei ymmärtänyt etsiä keppejä vaan tapitti vain mua. Kun muutama keppi oli löytynyt ja niistä palkka saatu, koira hiffasi jujun. Parilla ekalla käskin maahan, mutta viimeiset kepit ilmaisi itse.


Lenkki vei neidistä voimat ja tottis kärsi. Seuraamisessa Iines poikitti ja edisti. Muistan, että se on tehnyt aiemminkin väsyneenä noin. Lisäksi otettiin hyppyjä. Saatiin Iines hyppäämään viimein kunnolla esteen yli! Jätin koiran esteen toiselle puolelle ja Simo piti patukkaa korkealla esteen päällä. Ja tällä tavoin Iines ponkaisi hienosti yli. A-este sujui mallikkaasti. Tuossa voisi alkaa nostaan vaatimustasoa.


Tottiksista kurvattiin keskittymiskurssille. Olimme valitettavasti ainoat kurssilaiset, joten kunnon treeniä ei saatu. En tiedä miten jatkossakaan tuo kurssi voi onnistua. Eihän me voida olla itsellemme häiriönä. 

maanantai 15. kesäkuuta 2009

Kotitreenausta


Käytiin lenkillä Iineksen sateisissa tunnelmissa lenkillä. Pellolla on heinikko kasvanut hurjan pitkäksi. Pari kertaa Iines etsi palloa miltei 10 minuuttia, kun se hävisi heinikkoon. Välillä kyllä epäilen elukan hajuaistia. Tänäänkin Iines oli aivan pallon vieressä eikä silti löytänyt sitä.. Onneksi kuitenkin jaksaa etsiä vaikka ei heti löydäkään palloa.


Illasta treenailtiin sisällä. Ekaksi noutoa, jossa kapulan pitäminen sujuu jo hyvin. Iines myös hakee kapulan hyvin. Ei yritä tassuilla tönäistä kapulaa. Takaisin tullessa pito-ote ei ole oikein hyvä.. Pitää miettiä miten tuota parantaisi.. Otettiin jäävistä liikeistä istu ja maahan, ei ongelmia. Lisäksi aloin vihdoin ja viimein opettamaan liikkeestä seisomista. Käskyksi päätin ottaa tähän Leenan käyttämän käskyn Pysy

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

EPK:n leirillä


Perjantaina suunnattiin auton nokka kohti Inkoota ja EPK:n leiriä. Paikka oli kiva ja viikonloppu todella antoisa.


Rauha!

Leiriohjelmassa oli ensiksi Tiinan vetämä koulutus, jonka aiheena palkkaaminen ja siihen liittyen mm. patoaminen, vietti sekä aktiivisuus. Iineksen kanssa treenattiin rauhavaihetta. Pääsin itse tästä asiasta viimein jyvälle.. Nyt vain pitää alkaa opettamaan koiralle tätä. 


Vaikeuksia tällä kerralla tuotti Iineksen ylitsepursuava energia. Ei enää siis treeneihin koiran kanssa, joka on viettänyt työpäivän kotona ja sitten vielä pari tuntia autossa. Iineksen pitää päästä päästelemään turhia höyryjä ulos ennen treenejä. Alkutreenistä meni koiran oikeaa tilaa hakiessa. Irrotukset eivät oikein sujuneet. Minun pitäisi opettaa koiralle, että on hyvä asia mennä maahan ja irrottaa koska siitä seuraa jotain mukavaa. Nyt tämä maahan meno ja irrotus ovat Iinekselle välttämätön paha. 




Rauhavaiheen treenausta




Ja leikki jatkuu.





Seuraamisessa Tiina tömisteli jalkojaan häiriöksi. Tämä oli Iineksestä tosi outoa ja ohjaajelle myös ;) Näitä pitää alkaa vaan treenaan, jotta koira oppii kestämään häiriötä paremmin.





Olipas rankkaa!


Lauantaina otin Iineksen kanssa lyhyen leikkihetken ja pari seuruupätkää. Nyt koira oli paremmassa moodissa ja treeni sujui paremmin.

 

Yllätyksiä

Lauantaina oli myös mielenkiintoinen testi, johon Iines pääsi osallistumaan. Katriina Tiira tutkii arkuuden taustalla vaikuttavia geenejä ja hän on kehittänyt testin tätä varten. Koirat vietiin yksitellen pihalle, jossa valmiiksi odotti pienen lapsen kokoinen vekotin, joka oli rakennettu kauko-ohjattavan auton päälle. Kun vekotin lähti liikkeelle, ja koira reagoi siihen, koira päästettiin irti. Olin aivan varma, että Iines päästää pöhinät, mutta tukka oli vain pystyssä. Eka Iines kävi moikkaamassa Simoa, joka toimi kameramiehenä, ja sitten se kävi katsomassa kummallista laitetta. Olin kyllä positiivisesti yllättynyt Iineksen reaktiosta.

 

Iines pääsi yllättämään minut leirillä vielä pari kertaa. Lauantaina Iines tuli hengailemaan hetkeksi, kun istuimme porukalla iltaa. Ei tainnut olla neidillä edes tukka pystyssä. Kummastusta vain aiheutti, kun Iines ei syönyt sipsejä. Tyttö seuraa selvästi linjojaan. 

Kun olin viemässä Iinestä meidän huoneeseen, sattuivat Mona ja Piia käytävälle samaan aikaan. Tukka pystyssä Iines kävi nuuskaisemassa Monaa, mutta tuli käskystä pois. Luultiin jo Piian kanssa, että saadaan koirapainit aikaiseksi. 

 

Hyvää ja huonoa jäljestystä

Kävin viikonlopun aikana tekemässä kaksi jälkeä. Lauantainen jälki oli oikea unelma. Ei ole koskaan mennyt niin hyvin. Iines tarkasti askeleet hienosti ja pari kertaa palasi takaisin tsekkaamaan askeleen. Todella rauhallista ja tarkkaa työtä. Sunnuntainen jälki oli sitten kaukana unelmasta. Tein jäljen pellon toiseen laitaan, jossa heinikko oli huomattavasti lyhyempää. Tuuli oli aika kova ja puuskittainen. Koira oli kummilla kiekoilla ennen jälkeä. Jos vain olisin ollut fiksu, en olisi ajanut jälkeä siinä mielentilassa. Mutta kiire oli kova, kun meidän piti lähteä vielä Jämsään ristiäisiin. Alussa Iines pääsi ryykäisemään jäljelle. Koko jälki meni sitten aivan penkin alle. Koira jäljesti muutaman askeleen hyvin ja sitten se seisoskeli pää pystyssä. Se ajoi jäljen sivussa vasemmalla tai sitten vain mun vasenta askelta. Tuuli kyllä kävi niin, että se painoi varmasti hajua vasemmalle. Lopussa Iines vielä pääsi ryykäisemään purkille. Joten joo, ei ihan nappi suoritus. 

 

Kyllä jäi kaivelemaan viimeinen jälki. Onneksi oli pitkä automatka aikaa miettiä taistelusuunnitelmia. Nyt pitää kyllä etsiä lyhyempää ruohikkoa, jonne voin tehdä jälkeä ja erilaisia maastoja muutenkin jälkeä varten. Pitää juhannuksena tehdä useampi jälki. 

tiistai 9. kesäkuuta 2009

Ylös alas


Tänään niska on jo ollut parempi. Pää kääntyy vasemmalle paremmin eikä tarvitse kulkea kaula oikealle kenossa. Parin päivän vinosta olotilasta johtuen selkä meinasi oikutella aamusta, mutta kävely teki sille hyvää. Onneksi Tuomas on ollut vapaalla nämä pari päivää. Ollaan käyty kimpassa lenkillä. Kahdestaan lenkkeily Iineksen kanssa olisi voinut olla aikas kivuliasta.. 




Iines & isäntä


Tänään on mennyt koirafiilikset ylös alas. Sain hyvin muistutuksen arkitottelevaisuudesta.. Ei ollut mukana nameja eikä karuapulloa, kun kohtasimme karkeakarvaisen mäyräkoiran. Iineksen piti touhottaa sitten ja mua jurppi. Ärsyttävää, kun on pitkään mennyt niin hyvin. Tai se johtuu ehkä siitä, että muuton jälkeen koirakontaktien määrä putosi puoleen. Itse tykkään lenkkeillä ennemmin pelloilla ja metsissä, ja niitähän tuolla kehä kolmosen toisella puolella riittää. Asfalttitiet ei vaan oo mun juttu. Mutta ehkä pitäisi lähteä kylille hengaileen kerran tai pari viikossa. Ei aivan tuo piski metsittyisi.


Iineksen touhukkuudesta ärsyyntyneenä niskakipua uhmaten päätin lähteä tottistelemaan tänään. Treffattiin Leenan ja Saaran kanssa Malminkartanon Sirkuskentällä. Häiriötä löytyi muiden koirien ja skeittareiden merkeissä. Iines käyttäytyi hienosti. Noudosta palkkasin ruualla ja se näkyi ympäristön kuikuiluna. Pitää miettiä lelupalkkausta tuossa. Hyvin kuitenkin malttoi pitää kapulaa suussaan ja saatiin pari onnistunutta noutoa lyhyeltä matkalta. Tokassa sessiossa otettiin seuraamista patukan ollessa palkkana. Patukka on nyt ollut parina päivänä mukana pellolla ja nyt se oli vielä siistimpi juttu, kuin aikaisemmin. Hyvin Iines malttoi tehdä hommia häiriöistä huolimatta.


Kotona kävin vielä leikittämässä Iinestä futiskentällä. Pari koirakkoa kulki ohi eikä Iines niihin pahemmin kiinnittänyt huomiota. 

Jälkeä, ipoa ja jumitusta


Perjantaina käytiin tallomassa jäljet Luukissa Raisan kanssa. Iineksen jälki oli noin 175 askelta. Yksi tai kaksi tyhjää, mutta muuten ruualla täytetty. Puolessa välissä tuli taas kumma jäätyminen. Koira vaikuttaa siltä, että sillä menee hetkellisesti pasmat sekaisin. Lopun jäljesti hyvin ja loppupurkille kävi hienosti maahan. Jäljen jälkeen otin keppien ilmaisu treeniä. Neljä keppi, joista kahdelle ekalle käskin Iineksen maahan. Kahdelle vikalle kävi itse maahan. Hienosti sujui :) Treenien jälkeen käytiin vielä metsälenkillä. Siskolla ja sen veljellä oli huisin hauskaa. Harmi, kun ei ollut kameraa mukana. Kujeesta olisi saanut mahtavan kuvan, kun se seisoi päällään mutalammikossa!



Illalla väsytti pientä elukkaa..


Lauantaina käytiin lenkkeilemässä vaihtelevassa säässä. Välillä paistoi aurinko lämpimästä ja hetken päästä saatiin vettä niskaan. Lenkin jälkeen otettiin päiväunet, jotta jaksettiin lähteä jäljelle.



Heinikko oli holskun mittaista.


Tein Iinekselle ilmaisutreeniä ennen jälkeä, mutta tällä kertaa ei sujunut niin hyvin. Koira oli aika kiekoilla ja kävi kyllä maahan, mutta otti kepin myös suuhun. Helpotin treeniä sitten niin, että pidin kepistä kiinni ja tällöin Iines meni hienosti maahan. Jälki oli tänään noin 150 askelta. Kerroin Piialle näistä Iineksen jäätymisistä, ja hän ehdotti että vähentäisin ruuan määrää jäljellä. Teinkin nyt niin, että ruokaa oli neljällä tai viidellä askeleella ja sitten 1 - 3 tyhjää. Ihan jees jälki.


Sunnuntaina kurvailtiin Saaran ja Piian kanssa Kärkölään katsomaan IPOn MM-karsintoja. Iinekselle reissusta tarttui tuliaisiksi uusi pidempi liina, jälkimerkki ja takaluukkuun systeemi, jolla luukun saa pidettyä raolla kesäkuumalla. En ole ennen käynyt katsomassa suojelua, joten oli oikein avartava kokemus. Piian pihalla kaivoin autonavaimia laukusta ja niska meni aivan yllättäen jumiin. Iines-paralla oli tylsä sunnuntai. Eka päivän verran yksin kotona ja sitten en pystynyt lähteä illalla lenkille. Käveltiin jonkin matkaa, mutta totesin, että innokas koira ja kipeä jumittunut niska eivät ole paras yhdistelmä. Ihmeen kiltisti koira nukkui minun kanssa illan. Kuudesta ysiin vedeltiin sikeitä. Tunnin verran oltiin hereillä ja takaisin nukkumaan.


Tuomas tuli eilen reissusta kotia ja koiruus pääsi viimein lenkille. Illalla otettiin hieman noutotreeniä.

perjantai 5. kesäkuuta 2009

Vettä niskaan



Olipas eilen keli! Iineksen kanssa käytiin lenkkeilemässä kaatosateessa. Kotona harmikseni huomasin, että uusi vedenpitävä ulkoilutakkini ei olekaan vedenpitävä. Saumat olivat vuotaneet useammasta kohdasta ja paita oli täynnä märkiä länttejä. Kuinka mukavaa…


Sade jatkui tottistreeneissä. Viime viikon treenit Perkkaalla menivät aivan puihin, mutta koska sain tällä viikolla valita missä treenaillaan, niin Perkkaalla oltiin myös nyt. Sadesää oli valitettavasti hätistänyt koirapuistoilijat tiehensä. Ei saatu kunnon häiriötä ja Iines pelittikin hienosti. Pääasiallisesti leikittiin, mutta pari pätkää otettiin myös seuraamista. Piia naksutteli, kun oli sopiva kohta palkata. Iines on nyt selvästi oppinut naksun ja lelupalkan yhteyden. Koira singahti heti naksauksen kuultuaan kohti lelua. Olen naksutellut kyllä Iinekselle aiemminkin, mutta silloin se on saanut naksusta ruokaa. Kiva, että oli onnistunut treeni vaikka sää oli aivan kamala.


keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

Kummastelua


Käytiin eilen treenailemassa jälkeä Piian kanssa Luukissa. 


Jälkien vanhetessa otin Iineksen kanssa lyhyen pätkän tottista. Halusin saada seuraamista videolle, että näkisin miltä se nyt näyttää. Pompotus on vähentynyt huomattavasti. Parissa kohtaa Iines pompahti, mutta muuten näytti omasta mielestä hyvältä!









Molemmilla piskeillä meni vähän oudosti jäljellä.. Tallasin Iinekselle reilut 100 askelta pitkän jäljen, miltei joka askeleella ruokaa, välillä yksi tai kaksi tyhjää. Puoleen väliin jäljesti hyvin. Tarkasti ja rauhallisesti. Ei syönyt aivan joka askeleelta ruokaa, mutta tarkasti askeleet kuitenkin. Puolessa välissä koira pysähtyi ihmettelemään. Ei meinannut jatkaa jäljellä vaan oli aivan pihalla olevan oloinen. Ennen jäljen päättymistä onneksi jäljesti tarkkaan ja hyvin. Jäljen päässä olevalle kipolle kävi hienosti makaamaan.


Pohdittiin tuota puolen välin jähmettymistä. Iines saattoi saada hajun jäljen päässä olevasta kiposta, koska tuuli kävi sieltä. Tai sitten jäljen siinä kohdassa oli muurahaisia.. Koirat ovat kyllä välillä kummallisia elukoita. Harmi, kun en ehdi ennen perjantaita jäljelle…

maanantai 1. kesäkuuta 2009

Rennosti



Helteestä johtuen otettiin tämä päivä rennosti. Käytiin ostamassa pihalle pajuaitaa ja katseltiin samalla grillejä ja ulkokalusteita. Illalla, kun ilma oli viilentynyt, käytiin Halkolammella metsälenkillä ja Iines pääsi hieman ojaan pulikoimaan. 


Sen verran ryhdistäydyin, että käytiin kentällä leikkimässä lenkin jälkeen. Odotin taas, että koira ottaa itse kontaktin. Taas Iines koitti bongailla rusakoita ja meni tovi ennen kuin se katsahti menoon. Koira leikki innoissaan, ja kun Tuomaskin oli mukana, niin otimme pienet pätkät seuraamista. Parissa kohdassa pompotti hieman, mutta pääsääntöisesti näytti kuulemma hyvältä.