Viikonloppuna Iineksestä kuoriutui oikea vesipeto. Innoissaan haki leluja järvestä, jos joku vain niitä sinne viitsi viskoa. Jos ei lelua heitelty, Iines puuhasteli omiaan rannassa, ruopsutti ja kuopsutti ja kävi välillä tekemässä uintilenkin.
Voisko joku heittää tätä?
Portailta on hyvä ponnistaa
Banzai!
Kultaraitainennoutaja
Heitetään lisää!
Iines oppi käyttämään laiturin portaita
Välillä oli lelu hukassa..
Iines ehti hetken aikaa huokaista ja ihailla maisemia.
EPK:n tottisryhmäläisten kanssa pistettiin esine-etsintätreenit pystyyn Histassa. Hetsailin Iinestä alussa ja heitin hanskan vähän matkan päähän pari kertaa ja lähetin koiran hakemaan. Jentsu vei hihan kappaleen ruudun takareunalla niin, että Iines näki minne se vietiin. Ei tainnut olla piskillä alussa nenä auki, kun juoksi aika läheltä esinettä, mutta ei löytynyt. Jouduin pari kertaa lähettämään uudestaan ennen kuin löytyi. Hienosti teki kyllä likka hommia. Toisen kerran samainen esine vietiin paikalle niin, että Iines nähnyt minne. Ei löytynyt vaan esinettä piti käydä heiluttelemassa. Kun löytyi sai kunnon palkan.
Jentsulla oli treeneissä mukana 4 kuukautta vanha sakemannin pentu ja hänen kaverillaan sakemanni-ajokoiraveljekset. Että oli sööttejä pentuja. Mutta onneksi Iineksen pentuaika on vielä niin hyvin muistissa, ettei pentukuume iske!
Pohdintaa...
Eilen oli lämmin päivä ja se vaikutti selvästi Iineksen vauhtiin. Ensi kerralla pitää ottaa paremmat nenän aukaisu -treenit. Koira tekee kyllä innolla hommia ja tuo esineen sen löydettyään tosi nopeasti minulle.
Viikonloppuna voitaisiin tehdä gepsin avustuksella ruutu. Esineruututreeneistä Iines selvästi tykkää. Saa juosta lujaa ja käyttää nokkaa. Pitäisi vaan useammin treenata.
Muistin taas eilen, etten ole vieläkään pienentänyt Iineksen pk-valjaita... Pitää varmaan viedä ne suutarille ommeltavaksi, kun en itse saa aikaiseksi. Ellei sitten ajettais Siuntion tai Lohjan kautta sunnuntaina, niin voisin lainata ompelukonetta.
Käytiin ottamassa kimpassa tottista Raisan, Annikan ja Kirsin kanssa Järvenpäässä. Edelleen tuskailin perusasennon kanssa. Iines tulee hienosti perusasentoon, jos tulee minun takaani. Edestä tullessa ei onnistu niin hienosti.
Keskittymistä koitin treenata, mutta tuntui, etten itse keskittynyt treeniin tarpeeksi ja koira haahuili. Ensi kerralla pitää olla enemmän ajatuksella mukana. Lyhempi treeni ja minun pitää vaatia koiralta, että nyt tehdään hommia tai joutuu autoon ihmettelemään.
Pienen tauon jälkeen otin Iineksen uudestaan kentälle ja leikitin sitä. Muutama maahanmeno, leikkiä ja autoon. Nyt oli koirakin paremmin juonessa mukana.
Lopuksi otettiin vielä siedätystreeniä. Seisotin Iinestä ja Kirsi silitteli Iinestä. Täytyy alkaa ottamaan Iineksen kanssa tätä treeniä myös tutuilla ihmisillä. Koiruutta selkeesti ärsyttää, kun tullaan hiplaamaan, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Ei venkoile vastaan, kun seisotan vaan ottaa sen jo tyynesti.
Käytiin Raisan ja koirien kanssa treenaamassa Tiina Ridvallin opastuksella Riihimäellä. Tiina oli Hannun ja Merjan leirillä vetämässä meille tottista ja hakua. Pidin todella paljon Tiinan tyylistä vetää treenejä sekä siitä miten hän palkkasi omia koiriaan.. Hän on kannustava ja löytää koirasta sekä ohjaajasta positiivista sanottavaa. Kysyttiinkin sitten Raisan kanssa, että voidaanko tulla hänen treeneihinsä. Ja mukavaa kun voitiin mennä J
Itseäni askarrutti kuinka saisin Iineksen paremmin peruasentoon sekä miten päästäisiin eteenpäin seuraamisessa. Näytin aluksi miten olen ottanut peruasentoa ja eteenistumista. Eteenistumiset meni hyvin, kun palkka oli minun takana. Jos narupallo oli taskussa, niin Iines rupesi kenottamaan taskun suuntaan. Seuraamisessa minulla oli ensiksi palkka kainalossa. Se ei toiminut.. Iines rupesi haahuilemaan. Ei selvästi hiffannut, että palkka on kainalossa, kun sitä ei näkynyt. Tiina sanoi, että voisin ottaa pallon käteeni ja viedä sen aivan Iineksen pään taakse. Siitä on sitten helppo palkata ja vapauttaa koira taaksepäin. Kun koira oppii, että palkka on aivan pään takana, voi palkkaa pikku hiljaa siirtää niin, että se on lopulta taskussa. Tätä rupeamme nyt sitten treenaaman. Vaatii ohjaajalta myös mietintää ja oivallusta, ennen kuin saa nämä uudet jutut toimimaan.
Palautetta saatiin siitä, että Iines käy aika kierroksilla. Rauhoittumisharjoituksia pitää ottaa ja paljon. Koira käskystä maahan ja kun se keskittyy, niin tästä palkka.
Tokalla treenikentällä pirkuleen rakki vain tuijotti toista koiraa. Palkkasin koiraa pallolla ja pallo meni sen verran pitkälle, että Tiina joutui päästämään liinasta irti. Ja Iines sinkosi täysiä toisen koiran luo… Että otti päähän.
Iines tarvitsee niin paljon häiriötreeniä, että apua.. Mutta ei tässä auta, kuin ryhdistäytyä ja ruveta totuttamaan sitä.
Kysäisin Tiinalta mitä mieltä hän on siitä, kun Iines palkkauksen jälkeen lähtee innoissaan juoksentelemaan kentällä lelun kanssa. Hän ei pitänyt tätä pahana asiana. Jos se on koiralle palkitsevaa, niin antaa juosta. Iines kuitenkin tykkää leikkiä myös minun kanssani.
Kotiläksynä pitää nyt treenailla rauhoittumista ja hallintaa. Pitää olla tiukempi Iinekselle. Nyt se helposti lusmuilee ja minä en ole näissä tilanteissa ollut tarpeeksi tiukkana. Pitäisi alkaa vain vaatimaan koiralta enemmän. Ei se enää ole pieni pentu, jolta ei voi oikein mitään vaatia..
Lisäksi treenaillaan peruasentoa niin, että otan askelsiirtymisiä taakse ja sivulle. Seuraamista treenaillaan tuolla pallolla palkitsemisella sekä seuraamispaikkaa ruualla imuttamalla.
Illalla treenattiin lihapullaimutuksella seuraamista. Paikkamakuun otin iltaruuan yhteydessä. Koira perusasentoon ja maahan. Tyhjensi treenirepun ja Tuomas katsoi, että koira pysyy. Sitten koira perusasentoon ja vapautus. Paikkamakuutreeniä pitää nyt alkaa ottaa päivittäin. Ei siinä päästä eteenpäin, jos vain pitkitän treenauksen aloitusta.
Eilen tuli treeneissä niin paljon hyvää ja hyödyllistä asiaa, että en tiedä sainko nyt kaikkea kirjattua ylös. Oli opettavaista seurata muiden treenejä ja miettiä miten oman koiran kanssa menettelisi. Paljon on vielä treenattavaa ennen kuin ollaan BH-kokeeseen valmiita. Harmittaa, kun itse on vielä niin aloittelija näissä jutuissa, ettei osaa viedä koiraa itsenäisesti eteenpäin. Mutta onneksi on löytynyt avuliaita ihmisiä, joiden kanssa pääsee treenaamaan ja oppimaan.
Käytiin eilen ottamassa Raisan kanssa tottista Puolarmetsässä. Äh ja voi.. Mä olen vannottanut itselleni monen monituista kertaa, että treenit pitää suunnitella etukäteen. Mutta taas kävi näin, treeneissä ollaan ja aloitan arpomisen, että mitäs nyt. Sen verran olin sentään funtsinut, että pitää pitää treenit lyhyinä. Mieluummin useampi lyhyt pätkä, kuin yksi pitkä. Vieläkin lyhyemmin olisi voinut ottaa.. joten tämä on muistettava ensi kerralla.
Otin Iineksen kanssa kolme treeniä. Häiriötä saatiin ohikulkevista koirista ja ihmisistä. Iineksen kanssa aloitettiin parilla eteenistumisella. Nämä meni tosi hyvin. Palkan laitoin jalkojen taakse ja kutsuin koiran. Tuli nätisti ja tiiviisti istumaan eikä kolauttanut mua kuonolla. Sitten perusasentoa. Tähän tarvitsee vielä paljon treeniä. Pitäisi ottaa askelsiirtymisiä eteen, taakse ja sivulle. Iines ei viitsi tehdä liikettä kunnolla. Selkeämmin pitäisi koiralle ilmaista, että tuo ei ole nyt sitä mitä haen. Taisi olla ohjaaja ja koira yhtä löysällä päällä.. Onneksi oli Raisa meitä patistamassa J
Näytin Raisalle miten ollaan otettu noutoa. Mehän ollaan noudossa aivan alkutekijöissä. Kotona ollaan otettu vain pitoharjoituksia. Iines rupea piippaamaan muutaman toiston jälkeen. Raisa veikkasi, että Iines tylsistyy ja siksi piippaa. Pitää alkaa pidentämään pitoa. Tuntuu vain, että en tiedä miten tässä etenisi. Huoh.
Vikalla kerralla otettiin pari luoksetuloa. Kiltisti odotti, kun kävelin ja kutsuin. Lujaa tuli jälleen..
Illalla hinkattiin vielä perusasentoa. Ruokaa kuppiin ja koira käskyttämään. Tehtiin kolme kertaa. Parilla ekalla kerralla tuli useamman kerran vinoon. Uusi käsky näistä ja vasta hyvästä asennosta sai mennä syömään nappulat kiposta. Vikalla kerralla tuli jo hyvin peruasentoon. Kotona täytyy jatkaa näin. Kun huomaa, että laitan ruokaa kippoon niin riittää intoa tehdä.
Lisäksi naksuttelin perusasennossa kontaktista. Tuomas kulki ohi, mutta kontakti pysyi silti. Hyvä likka. Sitten naksuttelin vielä istu, maahan, seiso -sarjoja. Istu ja maahan sujuu hyvin, seisomisessa tarvitsee vielä käsiavun.
En tiedä miksi olen tuon naksun unohtanut jonnekin.. Pitää iskeä se treeniliiviin kiinni niin pysyy mukana menossa.
Huomenna mennään sitten Tiinan luo tottisoppiin. Mietin eilen mihin kaikkeen tarvittaisiin apua.
Noutoon haluaisin vinkkejä. Nyt tuntuu, etten oikein osaa edetä siinä oikein. Noihin pitoharjoituksiin kaipaan apua sekä itse noudon opettamiseen. Huolestuttaa, ettei Iines vain ala mälväämään noutokapulaa.
Seuraamista haluaisin alkaa ottaa pidemmissä pätkissä. Nythän meidän seuraaminen on vain askeleen tai parin luokkaa. Haluan, että seuraaminen pysyy tiiviinä, mutta en halua että koira nojaa minuun.
Yleisesti haluaisin palkkaamiseen vinkkejä; miten palkata paremmin leluilla sekä laumavietillä.
Maanantaina käytiin Kirsin luona saamassa lisävinkkejä hihnakäytökseen ja remmirähjäämiseen. Kirsi sanoi, että on ok, että Iines pääsee autosta vain kontaktista. Kun koira oli ulkona autosta, "unohdin" elukan ja Iines rupesi häsäämään. Minun pitäisi vaatia tässä uutta kontaktia, ettei Iines rupea häseltämään.
Aloitimme treenauksen hihnakäytöksestä. Iines saa kulkea nyt vain maks. puoli koiran mittaa minun edelläni. Jos hihna kiristyy, otan nopean pysähdyksen ja jatkan matkan kehuen koiraa. Lenkillä alan palkkaamaan Iinestä, kun näen toisen koiran. Jos I rupeaa rähisemään saa vesisuihkun niskaansa ja kehut perään, kun hiljenee.
Pari päivää ollaan nyt lenkkeilty Kirsin vinkeillä. Iines kävelee tosi kivasti enkä ole käyttänyt kuonopantaa tällä viikolla. Tiistaina treenailtiin ohituksia Talissa Leenan avustuksella. Ensiksi ohiteltiin Ramonaa ja sitten Liliä. Kummatkin sujuivat hyvin. Pari ravihevosta myös nähtiin ja näistäkin Iines meni hienosti ohi. Tottista en ottanut Iineksen kanssa ollenkaan. Saa tassu parantua ensiksi. Kun Leena oli tottistellut, käytiin vielä kimppalenkillä. Iines selvästi nosti kierroksia Ramosta ja Lilistä, eikä meinannut muistaa, että kiskoa ei saanut. Useampi koiria tuli myös vastaan. Ei päässyt rähisemään, mutta kuumui kyllä aikalailla. Taklailin sitten Iinestä puskan puolelle, ettei päässyt hillumaan. Loppulenkistä ajateltiin antaa Iineksen ja Ramonan juosta vapaana ja leikkiä kimpassa. Iinestä kiinnosti kuitenkin enemmän Lili ja kiltsit saivat sitten pienen murinapurinapainin aikaiseksi. Remmilenkillä sitten jatkettiin. Täytyy pikkupiskejä mennä toiste juoksuttamaan.
Keskiviikkona oli pitkästä aikaa ihana lenkki. Koira käveli nätisti ja suurin osa ohituksista sujui mallikkaasti. Yhdelle koiralle pääsi pärähtämään ja vielä onnistuin tallomaan Iineksen päälle... Mutta ei edes harmittanut. Toivoin vain kovin, että tulisi uusi koira vastaan. Osaltaan myös hyvään fiilikseen vaikuttaa asennemuutokseni. Kirsin neuvon mukaan otan vastaantulevat koirat vain treenin kannalta. Toiseksi minä olen lenkillä ja Iines tulee mukana eikä toisin päin. Eilen testaili enemmän voisko sittenkin vetää. Pää osin kuitenkin käveli nätisti.
Lisäksi ollaan nyt otettu aamuisin, päivisin ja iltaisin rauhoittumista. Koira kyljelleen ja siinä sitten pitää rauhassa makoilla. Hieroin samalla Iinestä eilen.
Aamulla koira kuumui, kun ohitettiin spanielia. Mentiin sitten vähän matkan päähän ja annoin ruokaa, jotta rauhoittuisi. Otettiin sitten uudestaan ohitus, kun spanieli ohitti meitä niin hitaasti. Nyt onnistuikin ohitus paremmin. Hieman tuo spanielin ulkoiluttaja mua tuijotti. Eka teilasin oman koiran ojaan, sitten jäätiin vähän matkan päähän ihmettelemään ja sitten vielä uudestaan ohi :)
Harmillista, kun noita ohituksia ei välttämättä tule montaa per lenkki. Pitäisi päästä useammin treenaamaan niitä. Pitää yrittää jotenkin saada joku porukka kasaan, että pääsisi harjoittelemaan. Erityisesti sellaisia tilanteita, joissa vastaantulija haukkuisi.
Viikonloppuna oltiin mökillä ja kävin lauantaina tekemässä Iinekselle jäljen. Harmi, kun en osaa vielä käyttää meidän uuttaa gepsiä joten en sitten mittaillut jälkeä tarkemmin. Keppejä oli neljä, ensimmäinen purkin päällä, toinen kannen ja kaksi maassa. Maasto oli helppoa, sammaleista metsikköä. Jälki vanheni reilun tunnin. Pidin Iineksen vapaana, kun käveltiin jäljelle. Hienosti malttoi kävellä vieressä metsään. Valjaat päälle ja koiralla oli nenä maassa. Selvästi tiesi homman nimen. Alku meni hieman kaahotukseksi. Tein alkuun pitkän suoran, mutta koira puikkelehti paljon. Rahoittui sitten ja rupesi tekemään hommia. Kaikki kepit löytyivät, mutta ei tarjonnut maahanmenoa niin hyvin kuin aikaisemmin. Pitää ottaa keppitreeniä siis... Kolmannen kepin kohdalle meni hieman ohi, mutta hienosti itse korjasi ja pakitti kepin luo ja pysähtyi. Vikalla kepin jälkeen palkkasin vielä lentävällä patukalla.
Takaisin kun käppäiltiin puskasta pöllähti lentoon lintu. Iines tietenkin sinkosi innoissaan sen perään. Kun ehdin paikalle oli lintu maassa ja Iines tuijotti sitä patukka suussa. Taisi olla sen verran poikanen, ettei lentänyt vielä kunnolla. Onneksi Iineksestä patukka oli kivempi kuin liikkumaton lintu. Kiltisti lähti mukaan, kun käskin. Lintu oli varmaan luullut, että nyt tuli loppu...
----
Iineksen tassu kesti onneksi hyvin viikonlopun. Sidettä ja sukkaa pidettiin jalassa. Järvessä Iines lotrasi ja kävi uimassa. Sidettä vaihdettiin ja tassua kuivateltiin sitten tasaisin väliajoin.
Iinekseltä on nyt ollut useamman kuukauden jo kepit täysin kiellettyjä. Pojat heittelivät rapumertoja järveen ja Iines luuli, että mertojen merkkipalikat olivat keppejä, joita voi noutaa vedestä. Koira sitten kävi noutamassa puupalikan ja katiskan. Hieman hidasti uintivauhtia perässä raahautuva merta, mutta sitkeä mimmi veti saaliinsa rantaan. Kauaa ei saanut puukalikasta nauttia vaan Inkku pääsi sisälle oleskelemaan ja jäähdyttelemään tunteita.
Iineksen parannellessa tassua olemme keskittyneet ulkoiluun ja kotitottisteluun. Hommasin kuonopannan parisen viikkoa sitten ja tuntuu, että koira ottaisi rauhallisemmin sen kanssa. Turha ryykiminen ja häseltäminen on jäänyt pois tai ainakin vähemmälle. Koirien ohituksiin panta ei ole auttanut eikä auta vieläkään mitkään ääntelyt ja ruoka. Maanantaina mennään treffaan Kirsiä ja saamaan uusia vinkkejä.
Viime viikolla oltiin ulkoilemassa Raisan ja Kujeen kanssa. Hypättiin metroon Ruohalahdesta ja mentiin keskustaan. Metrossa yksi mies alkoi silittämään Iinestä, ennen kuin ehdin sanoa, ettei saa. Iines siihen sitten totesi miehelle, että pöö, näpit irti. Harmitti tuo tilanne, mutta pitää vain olla jatkossa tiukempi ihmisten ja koiransa suhteen. Keskustasta sitten käppäiltiin takaisin Ruoholahteen. Muutama koiran ohitus meni aivan penkin alle, pari meni paremmin. Päätettiin, että tehdään samainen lenkki vielä uudestaan.
Eilen käytiin poistattamassa tassusta tikit. Sen verran haava oli kumminkin auki, että Iines sai vielä viikon antibioottikuurin sekä sidettä pitää vielä pitää tassussa. Näin ollen meiltä jää sitten holskujen erkkari väliin... Treenitauko jatkuu myös koska en halua ottaa riskiä, että tassu aukeaisi.
Kaikenlaista mielenkiintoista on luvassa lähiviikoiksi
Parin viikon päästä ollaan menossa Tiinan luo tottisoppiin. Sitä odotan kyllä todella paljon. Täytyy kysellä Tiinalta vinkkejä noutoon. Ollaan treenailtu nyt kotona vasta sitä, että Iines ottaa kapulan suuhunsa aivan hetkeksi. Lisäksi haluaisin treenata kesän aikana seuraamista ja paikkamakuuta.
Iines pääsi varalle MH-luonnekuvaukseen 10.8.! Toivottavasti luonnekuvaus ei täyty springereistä, jotta päästään osallistumaan.
Lisäksi olen ilmoittanut meidät Aptuksen järkkäämälle agilityn alkeiskurssille, joka alkaa 4.8. Toivottavasti päästään sinne mukaan :) Kurssin vetää Raisan kaveri, joka itse kisaa koiriensa kanssa. Raisan suosituksesta päädyinkin tuohon kurssiin. Nähtäväksi jää miten innostun agilitystä. Odotukset ovat ainakin korkealla!
Viikonlopuksi lähdetään mökille. Käytiin äidin kanssa muutama viikko sitten käppäilemässä lähimetsissä ja bongasin hyviä jälkipaikkoja. Joten useamman jäljen meinaan Iinekselle tehdä viikonloppuna. Tuomas lupasi tehdä pari jälkeä ja katsotaan, jos saisin jonkun muun tallaamaan vaikka yhden jäljen. Niin saisin Iinekselle muitakin jälkiä, kuin vain itse tehtyjä. Tassu varmaankin kestää jäljestämisen. Kiva päästä koiran kanssa puuhaamaan muutakin kuin remmilenkkeilyä.
Pienellä treenitauolla, kun ollaan niin on hyvä suunnitella kuinka jatketaan, kun treenit taas aloitetaan.
Tottis
Treenien suunnittelu on multa jäänyt hieman unholaan. Pitäisi paremmin miettiä mitä koiran kanssa olen tekemässä ennen kuin menen kentälle. Tavoitteeksi pistän itselleni, että kirjaan ennen joka treeniä ylös mitä tehdään.
Pitää muistaa pitää treenit riittävän lyhyenä. Iineksellä on nyt parilla viime kerralla ollut keskittymisvaikeuksia ja pitäisi päästä tästä eroon. Joten ennemmin vaikka pari lyhyttä treenisessiota, kuin yksi pitkä.
Tottiksessa kesäprojektina on noudon opettaminen tai opettamisen aloittaminen. Nyt ollaan kotona tehty lyhyitä harjoituksia, joissa Iines ottaa kapulan suuhun, josta naks + palkka. Toisena prokkiksena on paikkamakuu... Kotona tätäkin treenaillaan.
Viesti
Viestitreeneissä haluan alkaa juoksuttamaan Iinestä pidemmällä matkalla. Kuntoa pitäisi siis ruveta koiralla kasvattamaan (ja itsellä myös). Harmi, kun ei voida ruveta pyöräilemään. Pitää saada tuo hihnakäytös eka mallilleen.. Mutta juoksemassa rupean käymään pari kolme kertaa viikossa. Ensi viikolla käyn ostamassa juoksulenkkarit itselleni synttärilahjaksi. Pitää myös päättää päivät jolloin alan käymään lenkillä.
Jälki
Jäljellä treenataan keppejäkeppejäkeppejä ja helpossa maastossa. Tällä viikolla pitäisi postissa saapua meidän uusi mahtava gepsi ja jälkien mittaus helpottuu tosi paljon.
Vieraita jälkiä pitäisi päästä treenaamaan, joten täytyy laittaa jälkiryhmäläisille viestiä, jos saisi seuraa jäljen tekoon.
Viikonloppu vietettiin vanhempien mökillä talkoissa. Purettiin vanha homeinen mökki ja pojat auttoivat uusien kattopeltien laitossa.
Lauantaina päivällä huomasin, että Iines juoksenteli kolmella jalalla. Innoissaan se kuitenkin toi lelua ja ajattelin ensiksi, että se on vain nutkauttanut tassunsa. Tarkempi tutkiminen osoitti, että oikean takajalan polkuanturassa oli palkeenkieli, josta vuoti verta. Aloin sitten soittelemaan eläinlääkäreitä läpi. Useammalle soitin, mutta vain Lahdessa vastattiin. He eivät aluksi suostuneet ottamaan meitä, kun emme olleet heidän päivystysalueellaan, mutta onneksi kuitenkin sinne päästiin.
Eläinlääkäri totesi, että parempi poistaa osa polkuanturasta. Reunaan ei olisi kuitenkaan tullut verenkiertoa. Iines nukutettiin ja tassu operoitiin. Kolme tikkiä ja pari viikkoa "sairauslomaa".
Lauantai-ilta menikin sitten lepäillessä.
Sunnuntaina Iines istui jonkin aikaa hihnan jatkona.
Päästettiin otus kuitenkin vapaaksi, kun hihnassa olo kuumensi liikaa tunteita.
Lauantainen koettelemus selvästi väsytti sen verran, että yllättävän rauhallisesti Iines otti.
"Syön tuon puudelin ohimennen tuosta.."
Siiri-parka sai kärsiä myös Iineksen kipeästä jalasta. Iines nimittäin purki kiukkuaan ja kipuaan Siiriin. Ihmeellisiä ärinöitä ja purinoita. Yleensä koirat nimittäin tulevat hyvin juttuun.
Välillä tultiin sisälle lepuuttamaan tassua.
Meillä nyt sitten alkoi parin viikon treenitauko. Kotona ollaan kyllä treenailtu, että koira saa puuhaa. Lenkit ovat myös olleet aikas lyhyitä. Maanantaina käytiin Kaarinan, Nikon ja koirien kanssa ulkoilemassa, mutta muuten ollaan hengailtu lähipellolla. Kovalla alustalla Iines selvästi varoo tassua enemmän, joten pitää nyt vain ottaa iisisti, että tassu paranee kunnolla.
Itse lähden huomenna Islantiin ja Tuomas jää Iineksen kanssa kahden. Ensi viikoksi pitäisi varata tikkien poisto. Toivottavasti kinttu on sitten jo kunnossa.
