Eilen sitten alkoi kauan kaivattu loma. Töitten jälkeen suunnattiin Lohjalle ja matkalla käytiin lenkillä Histassa. Iines pääsi kirmailemaan uuden lelunsa kanssa ja hauskaa oli!
Tänään vietiin Iines hoitoon. Voi kurjuus sentään.. En ajatellut, että ottaa näin koville koiraan hoitoon vieminen. Sinne se jäi surkeana katsomaan meidän perään 
Blogi hiljenee nyt viikoksi.
Eilinen otettiin aikas rennosti. Käytiin ennen sossutreenejä lenkillä Leppävaaran urheilupuiston ympäristössä. Aivan mahtava auringonpaiste. Ennen treenejä saatiin todella onnistunut ohitus. Sossuryhmä odotteli jo treenien alkua, kun me tultiin lenkiltä ja yksi sakemanni haukkui Iinekselle. Iines otti asian tyynen rauhallisesti ja luopui hienosti. Joten ei sille pahempia traumoja tainnut jäädä tiistaisesta välikohtauksesta. Sossuilut sujuivat myös hyvin. Vähän piti karvoja nostaa samaiselle sakemannille, mutta muuten tunteet pysyivät hyvin hallinnassa.
Ilta taisi olla Iineksen mielestä tylsä. Me oltiin Tuomaksen kanssa yhtiökokouksessa ja Iines vietti laatuaikaa kotona. Sohvalla oli ainakin käyty tassujäljistä päätellen.
Tänään me oltiin aikaisin lenkillä. Tehtiin tunnin peltolenkki. Pakkasta oli 11 astetta ja hanki kantoi minua ja koiraa. Iines ei enää aristellut paikkoja, joten se sai sinkoilla. Otettiin myös tottista lenkin lomassa. Seuraamisessa oli hienosti malttia. Ei yrittänyt edistää ja perusasento pysähdyksissäkin oli takana. Käännöksiä tehtiin pari, mutta niitä on turha tehdä kahdestaan, kun en näe miten Iines pehvaansa käyttää. Lisäksi otettiin seuraamisesta istumista ja koira pysyi hienosti. Pari luoksetuloa, joista eka oli vauhdikas.. Tokalla oli jarrut paremmin messissä eikä koira törmännyt minuun. Karjaisin myös istu-käskyn tokalla kerralla ja hienosti koira hiljensi.
Iines-paralla on jo toinen yksinäinen ilta tiedossa tänään. Mennään Tuomaksen kanssa katsomaan Pablo Franciscoa ja Iines jää istumaan sohvalle. Onneksi ei turhan usein tarvitse jättää koiraa yksin työpäivän jälkeen..
Maanantaina sekä emäntä ja koira toipuivat viikonlopun riennoista. En tiedä oliko Iines loppupeleissä niin väsynyt, mutta yksi vapaa päivä teki ainakin mulle hyvää.
Tänään lorvailu loppui ja käytiin Piian kanssa tottistelemassa Haltialassa. Uusi paikka selvästi vaikutti koiran keskittymiseen. Piti hieman tsiikailla missä ollaan ja keitä täällä oikein liikkuu. Aluksi harjoiteltiin käännöksiä ilman koiria. Olipas vaikeaa.. Kuivaharjoittelun jälkeen pääsi piskit hommiin. Otettiin Iineksen kanssa vasemmalle käännöksiä. Hyvästä persuksen käytöstä Piia naksautti ja tiesin palkata. Käännökset sujuivat kuulemma hyvin ja Iines tajuaa käyttää pehvaansa. Lisäksi otin hieman pidempiä seuruupätkiä välillä pysähtyen. Iines selvästi odottaa pysähdyksen jälkeen saavansa palkkaa, koska koitti pomppia lelua kohti. Pitää siis alkaa pidentää seuraamispätkiä. Jäävistä treenattiin istumista. Piia naksautti taas, kun Iineksen pehva osui maahan.
Pienen autohuilitauon jälkeen otin vielä Iinekselle paikkamakuun Monan ja Piian puuhastellessa vieressä. Monasta Iines ei ottanut pahemmin häiriötä. Minun pitäisi vaan alkaa tekemään rutiineja tuohon paikkamakuuseen. Menee hieman höseltämiseksi tuo omalta osalta.
Meinasin eka lähteä lenkille Haltialan pelloille, mutta tuuli oli sen verran kylmä, että soitin Tuomakselle ja päätettiin mennä kimpassa lenkille kotinurkilla. Alkulenkki meni remmikäytöksestä muistutellessa. Päätettiin jättää meidän vakipeltolenkki väliin ja kiertää toisen pellon kautta. Olin juuri lopettanut puhelun siskoni kanssa, kun Tuomas sanoi, että meidän takana on koira. Käskin Tuomasta ajamaan irtokoiran tiehensä, mutta eipä koira Tuomaksen hätistelyistä välittänyt. Kiersi Tuomaksen ja minä karjaisin koiralle, että se häipyisi. Eipä otus tästäkään välittänyt vaan ampui Iineksen kimppuun. Eikä kyseessä ollut aivan pieni turre vaan iso, musta ja karvainen. Siinä sitten yritettiin repiä vierasta koiraa irti Iineksestä ja Iinestä pois tilanteesta. Jossain vaiheessa olin polvillani koirien välissä ja toivoin, ettei vieras koira käy minun päälleni. Iines huusi välillä suoraa huutoa, kun toinen puri. Tuomas sai lopulta vierasta koiraa karvoista kiinni ja raahattua paikalle ehtineen omistajan luo. Koitin sitten rauhoitella itseäni ja koiraa ja suht nopeasti Iinestä rauhoittuikin. Tilanteen jälkeen mies vielä kehtasi sanoa, että kyllä hänen koiransa on aivan kiltti! Vannoi kyllä, ettei enää pidä koiraansa irti. Olin vain niin vihainen. Olen itse nykyään tosi tarkka missä pidän Iinestä irti ja nytkin Iines oli hihnassa. Kun jatkoimme matkaa, päästi toinen koira vielä kunnon murinaärinät. Ei hemmetti. Ollaan me ennenkin irtokoiriin törmätty, mutta kaikki ovat tähän mennessä vaihtaneet suuntaan, kun niille on karjaissut. Täytyy toivoa, ettei tämä välikohtaus vaikeuta ohituksia.. Huomenna on onneksi sossutreenit, joten päästään testaan jäikö koiralle millainen mieli muista koirista.
Kotona sitten tsekkasin koiran läpi. Oikeassa etujalassa oli haava, mutta muuten koira vaikutti olevan kunnossa. Pitää seurailla koiraa pari päivää, että aristaako se mitään paikkoja. Oikeaa etujalkaa aristi illalla mikä ei tietysti ole mikään ihme.
Viikonloppu vierähti rattoisasti Mäntyharjulla mökkeillessä Millan, Peten ja Nemon kanssa. Iineksellä ja Nemolla oli tosi hauskaa yhdessä. Perjantai-ilta meni juoksennellessa ja leikkiessä. Jouduttiin pitämään toista koiraa sisällä ja toista ulkona, kun eivät millään malttaneet rauhoittua mökissä. Painiminen kaverin kanssa on vain niin siistiä, että sitä pitää harrastaa vielä yhden aikaan yöllä.
Lauantaina sinkoilu jatkoi samanlaisena. Koirat juoksivat tukka putkella heti, kun näkivät toisensa aamulla. Illemmalla Iines siirtyi omatoimisesti ulkoruokintaan ja päätti syödä herkullisen hiiren iltapalaksi. Hiiri hävisi vauhdilla parempiin suihin, kun Ii näki, että lähestyin sitä. Kauaa ei koira kuitenkaan herkkupalasta saanut nauttia.. Puolen tunnin kuluttua herkutteluhetkestä alkoi Iines näyttää pahoinvoivalta ja hiiri piti käydä oksentamassa metsän reunaan. Nemo-parka sai huomata, että huonovointinen tyttöystävä ei ole parasta seuraa. Naisen logiikalla voi syyttää miestä siitä, että on pahaolo. Iines istuikin sitten terassilla hetken parantelemassa huonovointisuutta ja -tuulisuutta.
Lauantai-illan me ihmiset vietimme paljussa istuen. Aivan mahtava kapistus! Vesi oli 37 - 39 asteista ja pakkasta oli muutama aste. Iines oli aivan varma, että kyseessä oli iso vesikippo eikä mikään palju.
Sää oli mitä mahtavin koko viikonlopun ja kuvia tuli räpsittyä aimo läjä. Pitää päivittää viikonlopun kuvat tekstin lomaan, kun saan ne ladatuksi koneelle.
Viikko on vierähtänyt enkä ole blogia muistanut päivittää.. Viikolla ollaan tottisteltu Skogsterin opissa sekä tottisryhmän kanssa. Matti myöhäisenä, kun blogia päivittelen, en tarkemmin jaksa treeneistä sepustella.
Keskiviikkona Iines oli aivan lahna treeneissä. Onneksi se ei yleensä ole noin vetämätön. Kauheaa, jos koira ei normaalisti innostuisi leikkimisestä. Osansa lahnamaisuuteen aiheutti varmasti se, että ennen tottista käytiin vetäisemässä viestitreenit.. Rajansa on Iineksenkin kunnolla. Mutta ikävä tuli liukasta silakkaa.
Viikonlopuksi lähdetään Mäntyharjulle mökille. Pääsee neiti Lahna riekkumaan kaverinsa Nemon kanssa.
Töitten jälkeen kävin treffaamassa Katia Sellossa. Kävimme läpi EPK:n tottispäivään ilmoittautuneet koirakot ja mietimme päivän kulkua. Eipä tuohon huhtikuun alkuun enää pitkää aikaa ole.
Lenkille saatiin mukava lisä, kun Tuomas lähti meidän seuraksi. Käppäiltiin lähimetsään ja tallattiin esineruutu. Koko oli ehkä 10 x 20 metriä. Kolme esinettä, jotka kaikki löytyivät tosi hienosti. Iinekselle on tullut hurjasti varmuutta esineruudussa työskentelyyn tämän vuoden aikana. Pitäisi vaan ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa tallaamaan isompia ruutuja. Mä olen vain niin hirveän huono arvioimaan etäisyyksiä.. Pitäisi jossain vaiheessa sijoittaa kunnon gepsiin niin olisin paremmin kartalla.
Päivä aloitettiin ahkerasti tottiksella ATD-hallilla. Meidän lisäksi hallissa oli pari aussieta, joten saimme kaivattua häiriötä. Otin tällä kertaa tiukan linjan ja turhista häröilyistä tuli vettä päähän. Iines selvästi hämmästyi ekaa vesisuihkua ja kierrokset laskivat huomattavasti. Pystyttiin tekemään jopa seuraamista lelupalkalla. Kierrokset pysyivät hyvin aisoissa siihen asti, kun Gabi rupesi treenaamaan noutoa. Se oli Iineksen paha paikka. Vesisuihku ei ole kiva juttu, mutta on vaan niin vaikeaa hillitä itseään, kun toiset heittelee kapulaa. Olisi pitänyt itse olla paremmin messissä mitä hallissa tapahtuu, niin olisimme voineet lähteä ennen noutoa. Puuhattiin sitten Iineksen kanssa vielä hetken verran, että kierrokset tasoittuivat.
Tänään seuraaminen oli oikein mukavan näköistä. Koira ei edistänyt eikä poikittanut vaan piti hyvin paikkansa. Seuraamisen lisäksi otin liikkeestä maahanmenoa ja istumista ja ne olivat hyviä.
Hallilta ajeltiin Luukkiin Minnan treeneihin. Toisista koirista ei Iines ottanut häiriötä vaan keskittyi minuun. Edes haukkuihin se ei pahemmin reagoinut. Lopuksi otettiin vielä ihmisiin siedätystä. Minna silitteli Iineksen päätä ja kaulaa ja minä ihmettelin, kun koira oli aivan ok tästä. Minna laittoi Iineksen hakemaan herkkupalan hänen polvensa alta eikä tämäkään tuottanut Iinekselle ongelmaa. Mukavaa, kun koira yllättää positiivisesti!
Mutta joo, osaa se hurtta myös häröillä. Iltalenkki oli taas kunnon 'sinkoan tuonne, ei ku sinkoan tänne' -menoa. Onneksi oli Tuomas mukana niin sain tuikattua remmin välillä toiselle.
Illalla Iines pieni apulainen "auttoi" verhojen lyhennyksessä. Työ sujuu joutuisammin, kun koira makaa sylissä tai verhon päällä.
Iines on aikaansaava koira. Työpäivän aikana ehtii tekemään vaikka mitä mukavaa. Seuraavien kuvien kera Iines haluaa jakaa muillekin askarteluvimmaisille mitä kaikkea ehtii päivän aikana tekemään, kunhan on vain ahkera ja kokeilunhaluinen.
Vinkki1.
Liukuovet aukeavat näppärästi tassulla tai kuonon kärjellä työntäen. Kaapista löytyy kaikkea mukavaa tuunattavaa.
Vinkki 2.
Noutokapulasta voi roihaista palan pois. Näin saa paremman pidon.
Vinkki 3.
Omatoimisuus kunniaan! Miksi käyttää vetoketjua, kun voit järsiä taskuun reiän ja syödä makupalat näppärästi sitä kautta.
Vinkki 4.
Kiristäminen on turhaa hommaa.. Karsi siis turhat härpättimet pois hanskoista ja takeista.
Pulma..
Mutta kuinka ihmeessä oven saa auki, kun joku on varastanut kahvan?
Viikko on mennyt minun osaltani sairastellessa. Ärsyttävää pientä lämpöä ollut koko viikon ja niskat jumissa. Olo on ollut tosi vetämätön.
Maanantaina ja tiistaina tehtiin esineruutu lenkin yhteydessä. Suht pieni ruutu, ehkä 10 x 15–20 metriä. Maanantaina laitoin kolme esinettä. Eka esine löytyi nopsaan. Iines juoksi takarajaa takaisin, äkkäsi lippalakin matkalla ja vaihtoi esineen. Tätäpä ei ole ennen sattunut. Toka esine löytyi nopsaan, mutta viimeinen esine, eli hanska jonka Iines vaihtoi lippikseen, oli tosi vaikea. Jouduin menemään katsomaan missä hanska luuraa enkä itsekään sitä löytynyt. Hanska oli hävinnyt kinokseen. Jätin sitten yhden sukan ruutuun ja koira sai onnistuneen haun lopuksi.
Tiistaina tein ruudun samaan paikkaan. Tarkoituksena oli haetuttaa kolme esinettä, mutta Iinespä löysi maanantaina hukkuneen hanskan ja haki sitten neljä esinettä. Kaikki löytyivät tosi sukkelaan ja loppupalkaksi sai vielä sinkoilla patukan perässä. Patukalle kävi samalla tavalla, kuin maanantaina hanskalle. Syvä hanki koitui patukan kohtaloksi. Etsittiin sitä varmaan vartin verran ja myllättiin hanki uuteen uskoon, mutta hävöksissä pysyi. Pitää odotella, että lumi sulaa ja lähteä sitten patukan pelastusretkelle.
Taukoa tottiksessa
Tottistelut on jäänyt koiran osalta minimiin tällä viikolla. Keskiviikkona olisi ollut tottistreenit, mutta en jaksanut lähteä. Nukuttiin Iineksen kanssa kahden ja puolen tunnin päiväunet. Olo ei ollut senkään jälkeen kovin reipas, joten Tuomas lenkitti Iineksen.
Eilen lenkin yhteydessä otettiin seuraamista, joka oli aika kamalaa. Hirveää edistämistä ja poikittamista. Onneksi ei ollut kukaan näkemässä. Hinkkasin sitä sitten niin pitkään, että sain Iineksen seuraamaan nätisti ja keskittyneesti. Parit luoksetulot otettiin myös ja ne olivat hyvät. Jäävistä istuminen, joka on tosi vaiheessa.. Kotona otettiin vielä kapulan pitämistä. Jätin Iineksen kauemmaksi istumaan ja kutsuin luokse. En kuitenkaan vaatinut eteen istumista vaan otin lennosta irrotuksen ja Iines sai lelunsa palkaksi. Pitää yrittää saada noudosta koiralle hauskempi juttu. Nyt se on Iineksestä hieman pakkopullaa.
Töissä oli tällä viikolla todella hyvää ohrapuuroa. Päätin sitten, että teen uuniohrapuuroa meille iltapalaksi perjantaina. Ohrat olivat kuitenkin hävinneet parempiin suihin työpäivän aikana ja puuro jäi keittämättä. Onneksi Iines ei ollut aivan kaikkea ohraa syönyt. Osa oli ripoteltu Iineksen sänkyyn ja olohuoneen lattialle. Sen verran koira oli kuitenkin herkutellut, että ohraa tuli ulos vielä sunnuntaina…
Kabuum..
"Siis, mä olin tuolla makkarissa, kun kuulin kummaa ääntä olkkarista.
Kun mä tulin tänne niin täällä näytti tältä..
Joo, mä luulen, että se oli Kuje."
Meidän piti mennä Iineksen kanssa perjantaina reippaalle kävelylenkille, mutta kävely vaihtuikin juoksulenkkiin, kun koiran puuhastelut saivat pulssin nousemaan. Tuskaista oli tälläkin kertaa, mutta ehkä juoksu kulki aavistuksen paremmin kuin viime viikolla. Onnistuin vain alkulenkistä vetämään mukavat lipat. Persus ja hanskat märkänä jatkettiin matkaa. Iines oli kyllä kovin huolissaan, että mitä se mamma siellä vesilätäkössä puuhailee. Eikö meidän pitänyt juosta eikä harrastaa vesileikkejä?
Viikonloppu oli treenitäyteinen. Tottista otettiin perjantaina Leenan kanssa, lauantaina holskuväen ja sunnuntaina käytiin vielä hallilla.
Perjantain treenit videoitiin. Täytyy katsoa miltä seuraaminen näytti. Otin pidempiä pätkiä ja treenattiin kääntymisiä. Minun pitäisi harjoitella niitä ilman koiraa. Nyt tein käännökset tosi terävästi eikä Iines ehtinyt oikein mukaan. Otimme liikkeestä istumisia ja pari onnistunutta saatiin. Hurjasti nämä jäävät vaativat vielä treeniä, että saadaan ne toimimaan. Iines pääsi hetkeksi autoon tauolle ja tauon jälkeen otettiin vielä pari pitoharjoitusta ja paikkamakuu samaan aikaan Ramonan kanssa. Eka paikkamakuu meni vähän häsellykseksi. Toinen sujui jo rauhallisemmin. Välillä Iines kurkki Ramonaa kohti, mutta ei yrittänyt nousta tms.
Lauantain paras anti oli se, että lisää häiriötreeniä ja paljon. Pitää alkaa käymään Raisan kanssa Ojangossa treenaamassa. Siellä ainakin riittää vilinää ja vilskettä.
Puuhakas sunnuntai
Tänään käytiin hakemassa häiriötä ATD-hallilta. Viimeksi, kun oltiin siellä, oli Iineksellä komeasti irokeesi pystyssä. Nyt ei tukka noussut komealle harjalle. Tehtiin istumisia, maahan menoja ja seisomisia liikkeestä. Parin askeleen seuraamisia ja pepputreeniä. Otin pari lyhyttä treeniä. Viikon päästä uudestaan hallille. Jos silloin voisimme tehdä jo jotain enemmän.
Hallipuuhastelujen lisäksi meillä oli tänään puuhakas päivä. Puolen päivän maissa kurvaistiin Anille ja Iines pääsi treenaan fiksuja käytöstapoja. Anilta matka jatkoi Saarijärvelle, jossa käytiin tekemässä esineruutu Leenan ja Simon kanssa. Iineksellä oli ensimmäistä kertaa esineet valmiina ruudussa. Koira on selvästi sisäistänyt esineruudun jujun. Todella nopeasti löytyi ensimmäinen esine eikä toiselle esineellä lähtiessä ollut lainkaan epäröintiä. Hyvä Iines! Kolmatta en enää haetuttanut, kun kaksi löytyi niin hienosti.
Ennen viestitreenejä käytiin hieman käppäilemässä metsässä ja otin parkkipaikalla vähän tottista ruokapalkalla. Viestitreeneissä emme ole käyneet ikuisuuksiin ja päätimme, että otamme helpon treenin. Iines juoksi yksinään ja matka ei ollut kovinkaan pitkä. Koira meni vauhdilla eikä arponut kummassakaan päässä juosta vaiko eikö. Ensi viikolla voisimme juoksuttaa muiden kanssa.
Illalla oli emäntä ja koira aivan naatteja.. Alkuviikko otetaan iisimmän. Huomenna käydään lenkin yhteydessä ottamassa esineruutu. Tiistaina koitan saada Tuomaksen houkuteltua mukaan lenkille, niin voidaan lenkin lomassa ottaa omat viestitreenit. Tottista on luvassa seuraavan kerran keskiviikkona.
Meidän perhe kasvoi tällä viikolla. Uusin tulokas on Renault Laguna, farmari sellainen. Se saa nyt ruveta toimittamaan pääasiallisen koira-auton virkaa, Mondeon keskittyessä edustushommiin ja näyttämään hyvältä.
Tänään Rellu pääsi ensimmäiselle pidemmälle treenimatkalleen, kun ajeltiin Iineksen kanssa treffaan Tiinaa Riihimäelle. Olin jopa tehnyt treenisuunnitelman mitä tänään puuhattaisiin. Ensimmäisenä listassa oli näyttää millä mallilla seuraaminen on. Halusin myös apua miten saan seuraamisesta pitkäkestoisempaa sekä tietää Tiinan mielipiteen onko seuraaminen sillä mallilla, että voisimme alkaa tekemään käännöksiä.
Iines ei saanutkaan tällä kertaa palkkaa joka pysähdyksestä vaan jatkettiinkin matkaa. Olin aivan varma, että Iineksen seuraaminen kärsii, kun palkkaa ei tipu, mutta ei se kärsinyt. Ja nyt on pakko hehkuttaa! Iines seurasi ainakin 40 metriä, mahtavaa! Hyvällä kontaktilla ja patosi kuulemma hyvin seuratessaan. Minun pitää vain lisätä vauhtia. Kun lisäsin vauhtia riittävästi, saatiin Iineksen pylly ylös ja koira kävelemään normaalisti. Tiina suositteli, että ottaisin videolle seuraamista eri tempoissa, että näkisin itse miltä seuraaminen näyttää eri nopeuksilla
Tehtiin myös vasemmalle käännöksiä, joita ei vielä olla vauhdista otettu ollenkaan. Tiina ehdotti, että näin alkuvaiheessa palkkaisin Iinestä aina käännöksen jälkeen. Käännökseen saadaan näin lisää vauhtia. Lisäksi palkka lentäisi aina temponvaihdoksista käännösten lisäksi. Näin koiran nuppiin saataisiin vähitellen iskostettua ajatus, että käännösten ja temponvaihdosten jälkeen tulee palkka ja koira ”terästäytyy”.
Yksi asia, jonka olin paperille kirjannut, oli miten saan koiran viretilan säädettyä oikeaksi. Iines kuumuu helposti, kun se tietää, että olemme menossa tekemään tottista. Tiina sanoi, että seurauttaisin Iinestä niin pitkään, että se kiekat laskevat ja se alkaa asettua oikealle työskelymoodilla (heh, mulla on termistö hallussa). Kun koira on oikeassa mielentilassa ja keskittynyt, tulee vasta palkka. Tänään Iines oli tosi hyvässä vireessä, ja en oikein pystynyt näyttämään millainen se on häseltäessään. Mutta seuraavan häsellyksen sattuessa, testaan tätä.
Iines pääsi pienelle breikille autoon ja tauon jälkeen näytin millä mallilla meidän nouto on. Pitoharjoitukset menivät hyvin. Minun pitäisi jatkossa käyttää käsiä kapulalla ja laskea ne alas. Ettei koira opi, että käsien kapulalle laitto tarkoita irrotusta. Kokeilimme mitä Iines meinaa, kun kapulan laittaa maahan ja pyydän Iinestä tuomaan sen. Tassut edellähän siihen mentiin! Jatkamme noudon treenaamista pitoharjoituksilla. Lisäksi alamme treenaaman sitä, että jätän Iineksen istumaan kapula suussa, otan muutaman askeleen taaksepäin ja kutsun koiran luokse. Tästä sitten vähitellen matkaa pidemmäksi.
Jäävät liikkeet pitää ottaa nyt treenirepertuaariin. Olen tehnyt niitä liikkeestä, mutta en seuraamisesta. Olen liian varovainen ollut, etten vaan mokaa niitä ja opeta koiralle aivan väärin asioita. Mutta nyt turhat pelot pois ja hommiin. Aloitamme jäävät heti huomenna, kun menemme Leenan kanssa treenaan.
Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä, listallani oli Iineksen häiriöherkkyys ja hallinta häiriössä. Häiriötreeniä vain Iinekselle, sanoi Tiina. Pitää ottaa tämä viikko-ohjelmaan. Ja minun pitää vaatia Iinestä tekemään töitä vaikka on häiriötä. Luottamusta minun pitäisi saada myös koiraan lisää. Tiina ehdotti, että tekisin tottista koira vapaana aina vain kuin mahdollista, että oppisin paremmin luottamaan siihen. Ajatustyötä tämä vaatii ja ponnistelua.
Treenien jälkeen käytiin vielä kahvittelemassa ja vaihtamassa ajatuksia. Tiinan mielestä me voisimme aivan hyvin mennä BH-kokeeseen keväällä. BH-koe aiheuttaa mulle pieniä paniikkioireita.. Itsestä tuntuu, että koira on vielä vaiheessa, mutta ehkä mun ajatukset ovat enemmän vaiheessa, kuin koira.
Kotimatkalle lähdin todella hyvin mielin. Tiinan treenityyli sopii minulle, kuin nakutettu ja hänen hyvä mielensä tarttuu. Oli mukava nähdä pitkästä aikaa Iines jonkun toisen silmin ja todeta, että onhan se ihan perhanan hyvä koira. Siinä on pirusti hyviä harrastuskoiran ominaisuuksia. Haastavaahan sen kanssa välillä (usein) on, mutta on se vaan mahtava treenikaveri. Tämähän menee aivan Iineksen fiilistelyksi.
Maanantaina otettiin lenkillä hieman tottista. Miss Peba käyttää pehvaansa hieman liikaa.. Koiran kiersi minut takakautta minut ja yllättäen pylly olikin oikealla puolella. Palkkailin sitten vain perusasennosta, että saataisiin siihen taas malttia. Luoksetulot oli pellolla aika jees. Polvia pistin hieman eteen, kun Iines tulee niin vauhdilla.
Eilen piti olla Skogsterin treenit, mutta ne siirtyivät parilla viikolla. Käytiin sitten tottistelemassa Leenan ja Piian kanssa Leppävaarassa. Keskittymispuutetta oli sekä koiralla, että ohjaalla. Iines oli aluksi tosi kiekoilla ja ei keskittynyt tekemiseen. Minulla taas orastavaa flunssa eikä aivot oikein toiminut.
Iines esitti taitavaa takamustaan Piialle ja Leenalla ja taas koiran ahteri ilmestyi takakautta oikean jalan viereen. Palkkasin ruualla hetken ja kierrokset laskivat.. Sen verran pihalla olin eilen, että nyt en tarkalleen muista mitä tehtiin. Seuraamista ainakin (yllätys). Pupumainen pompotus hieman hellitti kun lisäsin vauhtia, mutta taisi elukka hieman edistää. Luoksetuloissa oli taas reippaasti vauhtia. Tokalla kerralla pistin polvet eteenpäin. Pari noutokapulan pitoharjoitus, ne olivat hyviä. Pohdittiin miten tästä jatkaisimme Inkun kanssa. Torstaina olen menossa Tiinan luokse treeneihin ja voisin tästä noudosta hänelle jutella.
Yksi asia mihin minun pitää taas alkaa kiinnittää erityistä huomiota, ovat irrotukset. Lenkillä Iines irrottaa hyvin lelusta, mutta treeneissä on viime aikoina ollut ongelmia. Pitää ottaa ensi treeneihin kaksi lelua ja leikkiä niiden kanssa. Ärsyttävää kun irrotukset menee vääntämiseksi. Ei tämä nyt mikään superiso ongelma ole, mutta haluan että koira irrottaa nopeammin. Piste.
