Hyvä jälki, parempi mieli

Päivällä arvoin menenkö jäljelle vaiko enkö.. Veto oli aikalailla veks viikonlopun vuoksi. Vanhuus ei tule yksin...

Ilma oli sen verran makea, että pakko oli lähteä. Talloin noin 250 askelta pitkän jäljen pellolle. Paikoittain oli aika mutaista ja sitten taas kuivempaa. Yritin talloa askeleet kunnolla, että koiralla olisi helpompaa. Eka oli suora alkuun noin 80 askelta, sitten vasempaan kulma, 80 askelta hieman kaartaen ja kulma oikealle. Oisko ollut 50 askelta ja kulma vasen ja lopuksi suoraa. Ruokaa oli pari kolme askelta sitten parista kuuten tyhjää. Tämä rytmi vaikutti hyvältä Iinekselle. Vauhti ei kasvanut pahemmin eikä jäljestys ollut niin töksähtävää, kuin silloin kun ruokaa on enemmän. Kulmissa riittää vielä treenattavaa. Vika meni jo maltilla, kun hieman autoin. Pari kertaa Iines meinasi jäädä ihmettelemään jäljellä, mutta pöhähdin sille ja käskin jäljelle. Yllättävän hyvin tämä toimi ja Iines jäljesti vallan mallikkaasti.

Kotona oli meilissä odottamassa mukava yllätys. Löysin Iineksen isän omistajan Facebookista ja hän oli vastannut minulle.  

Mihin se viikko taas vierähti?

Viikko kului taas äkkiä. Ja päivitykset laahaavat jälkijunassa..

Juoksulenkkejä

Tuomas ja Iines kävivät juoksemassa keskiviikkona. Hieman oli isännällä jalka painanut ja olivat kävelleet. Torstaina me tytöt käytiin puuskuttamassa.. Rankkaa oli myös minulla. Käveltiin siis aika paljon.

Esine-elukka :)

Juoksulenkin jälkeen oli vuorossa jälkiryhmän esineruututreenit. Tallattiin noin 50x50 metriä ruutu. Iineksellä oli virtainen olo ja mietin onko sillä aivot ollenkaan mukana. Mutta oli ne! Lähetin koiran ruutuun ja se lähti lujaa. Bongasi kuitenkin hienosti ekan esineen, jarrutti vauhdilla ja käännös oikeaan. Ja täysillä takaisin esineen kanssa. Oli kyllä hienosti löydetty, vau :) Toka esine löytyi myös nopsaan. Jäi todella hyvä fiilis tästä treenistä.

Pellolla

Jälkipellolla käytiin perjantaina ja lauantaina. Perjantaina oltiin Luukissa Raisan kanssa. Iineksen jälki noin 200 askelta. Ruokaa noin neljällä askeleella sitten vaihtelevasti tyhjiä ja taas ruokaa. Ihan hyvin sujui. Pitäisi vain mennä eteenpäin. Ollaan kökitty samalla tasolla pitkään.

Jäljen jälkeen käytiin koiria juoksuttamassa. Iines possuili.. Mokoma ei osannut odottaa lupaa vaan ampaisi täysiä Kidan ja Kujeen perään. Lopputuloksena kiukkuinen emäntä, jolla oli ääni käheänä.

Lauantaina käytiin lenkin yhteydessä jäljellä. Jäljellä pituutta vähän päälle parisataa askelta ja mukana kaksi kulmaa. Ekasta kulmasta koira posotti täysiä ohi ja jäi ihmeissään pyörimään, kun jälki hävisi alta. Taaksepäin otettiin ja kimpassa mentiin hiljaa kulma läpi. Toinen kulma oli parempi..

Tuparit

Illalla juhlittiin tupareita. Iines vietti alkuiltaa omassa huoneessaan. Lapsivieraiden lähdettyä sai Ii luvan liittyä joukon jatkoksi. Hyvin sujui ilta Iineksellä. Parit pöhinät tuli, mutta mitäpä noista.

Tänään vietettiin päivä olohuoneessa. Koko perheellä oli veto veks. 

Juoksulenkkejä & sossuilua

Iines on päässyt juoksulenkille parina päivänä peräkkäin. Me tytöt käytiin kahdestaan juoksentelemassa sunnuntaina. Oli lämmin sää ja osa lenkistä käveltiin. Pellolla ihmeteltiin myös hetken aikaa hanhilaumaa.

 

Tänään Iines pääsi juoksemaan Tuomaksen kanssa. Olivat juosseet Petikon lenkin 20 minuuttiin. Reippaampi tahti, kun minä en ole mukana hidastamassa vauhtia.

 

Illalla treffailtiin sossuryhmän kanssa pitkästä aikaa. Alussa Iines keräili kierroksia, mutta loppua kohden malttoi jo mielensä. Annoin Iineksen katsella muita, jos se teki sen rauhassa. Koiran vein autoon, kun se oli rauhallinen.

Vammala Turnee

Lauantaina pakkasin piskin autoon kasin jälkeen ja kurvattiin Tampereen kautta Vammalaan. Asta oli misseilemässä ryhmiksessä ja tällä kertaa Astan ulkomuoto arvioitiin EH:n arvoiseksi.

Asta kaunokainen

Iines ja Asta morjestivat toisiaan kunnon murinan ja ärinän säestyksellä. Selvästi nartut muistivat toisensa viime syksyltä 

 

Vammalassa kävimme jäljellä Iineksen ja Ruman kanssa. Jälkien vanhetessa käytiin tepastelemassa lyhyt lämmittely. Iines keuhkosi alkuun Ruman vuoksi vaikka Ruma käyttäytyi vallan mainiosti. Pahimmat höyryt päästeltyään Iineksen malttoi asettua. Tarkkaan piti kuitenkin kuulostella mitä mali puuhaa ja välillä vilkaista olan yli.

Iineksen jälki oli noin 100 askelta. Muutama askel ruokaa ja muutama tyhjää, lopussa purkki. Olen pari kertaa ihmetellyt miksi Iines menee niin vinoon maahan lopussa. Anne sitten kysyi menenkö itse aina koiran oikealla puolelle avaamaan purkin ja niinhän teen. Joten tuota Iines varmaan ennakoi. 

 

Neljän hujakoilla oli luvassa mukavaa ohjelmaa. Iines nimittäin pääsi riekkumaan maalimiesten kanssa. Otettiin kaksi eri treeniä. Iines sai hyvää palautetta. Sillä olisi potentiaalia lajiin. Olisimme olleet tervetulleita heidän treeniryhmäänsä. Harmi vain, kun treenimatka tuppaa olemaan turhan pitkä...

 

 

 

 

Tänne se ja heti!

 

Ja tämähän on mun.

 

Sainpas.

 

On tää aika rankkaa.

 

 

Lisää kuvia galleriassa.

Jälkeä to & pe

Torstaina oli jälkiryhmän treenit Siikajärvellä. Samassa metsikössä oli myös hakuporukkaa treenaamassa.. Iinekselle taas janatreeniä. Pari ekaa lähetystä taisi mennä ihan ok. Yksi hakukoira meni tokan lähetyksen jälkeen meistä ohi. Iines otti toisesta sitten sen verran häikkää, että pari keppiä jäi matkalle. En ruvennut tähän puuttumaan. Vika keppi onneksi nousi.

Perjantaina menimme lenkille ja jäljelle Halkolammelle Tuomaksen ja Iineksen kanssa. Tein kaksi jälkeä, toisella treenattiin janaa ja toisella vain jälkeä. Janat meni hyvin. Treeni siis kannattaa

Toinen jälki meni hyvin ja huonosti. Vaikeita paikkoja oli kalliot. Kosteammassa sammaleessa jälki sujui paremmin.

Petikon pyrähdys

Kävimme koko kööri Petikossa juoksemassa viiden kilsan lenkin. Taas sujui juoksu hyvin. Kiva aloittaa juoksuharrastus tällä tavalla kuukausien tauon jälkeen.

Mentiin parista borderterrieristä kunnialla ohi. Iines menee paremmin koirista ohi juosten. Loppulenkistä käveltiin yhden kultaisennoutajan perässä ihan iisisti.. On se vaan outoa tämä koiran sielunelämä.

Juuri ennen kuin oltiin lähdössä kotia, bongasin lenkkipolulta bokserin. Ja bokserin perässä tutun ihmisen. Piia ja Mona olivat myös samoilla lenkkipoluilla. Hauska sattuma 

Tiistai on tuskaa täynnä

Tämä oli taas niitä päiviä, jolloin kaikki menee pieleen. Jälki meni huonosti, tottis meni huonosti ja ohitus meni huonosti. Tosi syvältä.

Jäljellä ihme poukkoilua ja sinkoamisia. Paikka paikoin ihan jees. Laitoin kolme keppiä jäljelle. Niillä Iines meni hyvin maahan, mutta tautisen vinoon. Tein kaksi kulmaa (joita siis en ole ennen tehnyt) ja ne meni t o s i huonosti.

Päätin sitten jäljen jälkeen vääntää tottista. Meinas hermo mennä, kun koira oli niin kiekoilla. Missäköhän vaiheessa tajuan pitää aivan oikeasti sitä tottisvapaata?!

Kotimatkalla tuli sitten vastaan nainen, kaksi vinttaria ja kaksi pikkuterrieriä. Terrierit räyhäsivät ja Iines kiihkosi. Mä vain pidin Iinestä aloillaan ja laskeskelin miljoonaan. Hermo ei mennyt tilanteessa, mutta sen jälkeen.

Että sellainen tiistai meillä.