Ruuhkaa lenkkipoluilla

Ei varmaan ole koskaan ollut niin paljon väkeä Petikon lenkillä, kuin tänään. Ohitettiin viisi koiranulkoiluttajaa ja pari muuta lenkkeilijää. Yksi ohitettavista koirista rähisi Iinekselle, mutta Iines pysyi hiljaa.

Iineksellä oli vauhti päällä ja se veti todella paljon. Testattiin Raisalta lainattuja valjaita. Nekin nousevat Iineksen kurkulle jonkin verran ja koira pihisi hieman. Veti kuitenkin valjaissa hyvin.

Jalat vetivät loppumatkasta jumiin, kun jouduin niin paljon jarruttamaan myös alamäissä. Käytiin juoksemisen jälkeen vielä kävelemässä, kun Iines oli aika hengästynyt. 

Daijut joululomalla

Joululoma vietettiin reissun päällä. Aatonaattona ajeltiin ensiksi Lohjalle, sieltä aatoksi Siuntioon, joulupäivänä kotiin käymään ja tapanina takaisin Lohjalle. Huh.

Aatonaattona oli Lohjalla myös Tuomaksen siskon koira Wilho. Koirat ovat viimeksi nähneet kesällä ja minua mietitytti etukäteen miten hurtat tulevat juttuun. Tai oikeastaan miten Iines tulee juttuun Wilhon kanssa.

Wilho ja Laura pääsivät hieman yllättämään meidät. Yhtäkkiä olikin kuusen juurella kaksi koiraa yhden sijasta. Iines koitti pörhennellä karvoja, mutta ruikkaisin sitä heti vedellä päähän. Olin jo etukäteen päättänyt, että mitään kukkoilevia elkeitä ei suvaita. Ilta sujui yllättävän hyvin. Iines koitti käydä pöhisemässä Lauran miehelle Veijolle, mutta hienosti tuli pois tilanteesta pois-käskyllä.

Osan illasta Iines vietti makuuhuoneessa ja osan sai hengailla meidän kanssa. Yhden pörinän koirat saivat aikaiseksi. Iines nukkui minun jaloissa olohuoneessa, kun Wilho tuli nuolemaan minun kättäni. Tässä tilanteessa Iines luuli, että hänellä on hyvä syy ärähtää Wilholle. Iines-parka luuli väärin ja päätyi makuuhuoneeseen.

Aattona menimme minun vanhempien luokse. Ilta sujui myös Siuntiossa hyvin. Iines väisti hienosti 1,5-vuotiasta kummipoikaani. Tuomo oli Iineksestä aivan ihastuksissaan. Syömisestä ei meinannut tulla mitään, kun piti vain Iineksen liikkeitä seurailla. Iines kävi välillä nuolemassa Tuomon jalkoja ja käsiä ja siitä se riemu vasta yltyi.

Parina viime päivänä Iines on vetänyt todella paljon lenkeillä ja ollut muutenkin ulkona enemmän kierroksilla kuin aikoihin. Joulun edestakainen sukkulointi on varmaan stressannut koiraa. Minuakin alkoi jo koko ajan meneminen ahdistaa ja koira lukee minua tosi tarkkaan. Täytyy ottaa taas tehokuuri tuohon hihnakäytökseen. 

Köh köh..

Joululoma kului nopsaan vaikka meillä ei hirmuisesti ohjelmaa ollutkaan. Olla lötköteltiin olkkarin lattialla Eineksen kanssa ilmapatjan päällä ja katseltiin telkkaria. Niin ja tietty syötiin hyvin.

Iines-parka sairastui alkuviikosta todennäköisesti kennelyskään. Köhisi, röhisi ja yökkäili, joten lenkit piti pitää lyhyenä. Tylsää kun kerrankin oltais päästy valoisan aikaan ulkoilemaan. Tänään käytiin hieman pidemmällä lenkillä ja pikkaisen oli koiruudessa patoutunutta energiaa.

Iines sai joululahjaksi makoisia peuranluita ja isännältä ison puruluun. Valitettavasti peura pisti pötsin sekaisin ja tuotoksia sitten siivottiin olkkarin lattialta ja matolta. Osansa peurasta sai myös joululahjapuruluu.. 

Hyvää Joulua!

 

Treenitaukoa

Tällä viikolla ei pahemmin treenattu. Minulla on ollut hieman huono motivaatio ja tauko tekee hyvää. Ulkoilu ollaan reippaassa pakkassäässä. Kivaa kun on talvi.

 

Perjantaina saimme lenkkiseuraksi Millan ja Nemon. Iines päätti olla aikuinen koira eikä aluksi vastannut ollenkaan Nemon leikkiinkutsuun. Loppulenkistä lämpeni hieman Nemon yrityksille ja hieman riekkuivat. Viimeisellä suoralla tuli vastaan vaaniva ja räyhäävä tiibetinmastiffi. Iineksenkin piti sitten pistää ranttaliksi. Sidoin koiran tolppaan kiinni ja jätin hetkeksi viilentämään tunteita. Eipä enää huvittanut räyhätä, kun jäi yksin..

 

Lauantaina Iines vietiin hoitoon, kun me lähdimme Tuomaksen kanssa illaksi ja yöksi Flamingoon. Tänään sitten haimme väsyneen ja käheä-äänisen koiran kotia. Koko illan Iines veti sikeetä. Taisi olla rankkaa pienellä koiruudella hoidossa…

Turhautumista

Perjantaina vietimme koulukavereiden kanssa pikkujouluja meillä. Iines käyttäytyi vallan mallikkaasti. Alkupöhinänsä sai pöhistä huoneessaan ja sitten pääsi vieraiden joukkoon. Kiersi kaikkien luona siliteltävänä ja rapsuteltavana. Lisäksi Iinestä lahjottiin pipareilla ynnä muilla herkuilla. 

 

Lauantaiksi olimme sopineet treenisession Kikan kanssa. Olin lähettänyt Kikalle jo pitkän listan etukäteen. Tuntuu, että meillä on Iineksen kanssa hirveästi vielä treenattavaa. Tottis on periaatteessa hyvällä mallilla, hallinnan kanssa taistelen.. ja sekös puuduttaa ja ärsyttää. Treenasimme paikkamakuuta häiriössä. Kikan hoffin hengailun ajan Iines pysyi hienosti. Mutta aussie oli vaikeampi paikka. Nosti kyynäriä, mutta pysyi.. 

Kunnon ärinätkin saatiin aikaiseksi, kun Iines hengaili pitkässä liinassa.

Treenin jälkeen oli aika outo olo.. Hirveästi on vielä treenattavaa ja tuntuu, että vain väännetään ja väännetään, mutta ei vaan edistytä.

 

Sunnuntaina käytiin Talissa puruissa. Tällä kertaa toimi maalimiehenä Pekka. Iines puree lujaa ja saalistaa hyvin. Turhautuu vaan helposti ja tekee kummia voltteja. Näihin pitää jatkossa puuttua, ettei pääse enää tekemään moisia.

Pekka epäili, että Iineksellä saattaa tulla rohkeuden suhteen ongelmia, mutta koiralla on kuitenkin vahva saalisvietti joka auttaa sitä paljon. Lopussa kun olimme Iineksen kanssa menossa pois kentältä, Pekka löi piiskalla pari kertaa ilmaan. Iines reagoi piiskan ääneen yllättävän paljon.. Pekka pohti olisiko paukkuarkuudesta johtuvaa, mutta mä epäilen tuota. Kun ei Iines reagoi ääniin muuten. Olisiko jäänyt jotain inhottavaa mieleen viime kerrasta Mäntsälän hallista.

Oma osaamattomuus harmitti taas.. En osaa kehua koiraa oikeaan aikaan ja hallinnan puutteet tulevat treeneissä liiankin hyvin esille. 

 

Tänään käytiin pitkällä lenkillä pakkassäässä. Ihanaa, kun on talvista. Iineksellä oli kunnon kuuraparta lenkin jälkeen.

Patti

Maanantaina huomasin, että Iineksen vatsassa on outo patti. Iineksen yksi nisä on vain musta piste ja tämän pisteen kohdalla oli kumma kumpu. Näytin Kikalle pattia eilen, ja suositteli, että käyttäisin Iitä eläinlääkärillä.

Sain sitten tälle päivälle ajan. Diagnoosi olisi seuraava:

Iineksen oikeanpuoleiseen toiseksi viimeiseen maitorauhaseen on tullut pitkänomainen kiinteä alue. Todennäköisesti kyseessä on juoksun jälkeinen hormonitoiminnan aiheuttaman kudostiivistymä. Maitorauhaset on hyvä tunnustella aika ajoin kotona jatkossakin ja seurata, että kudosmuutos häviää lähikuukausien aikana. Mikäli näin ei käy, suosittelen tarkempia tutkimuksia.

Onneksi ei ollut mitään sen vakavampaa. Menetin melkein jo yöunet, kun pähkäilin, että koiralla on syöpä.. 

Iines sai kiitosti hyvästä luonteestaan. Harvoin kuulemma tapaa näin hienosti käyttäytyviä hollanninpaimenkoiria. Ovat kuulemma yleensä arvaamattomia.

Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun Iineksen luonnetta on noin kehuttu! Mun äiti kyllä jaksaa Iinestä kehua, mutta sitä lasketa.. Pakko kyllä myöntää, että todella hienosti Iines olikin. Ei ollut moksiskaan, kun eläinlääkäri tutki. Seistä möllötti vain. Onnistui jopa nuolemaan eläinlääkärin naamaa. Ainoa inhottava juttu oli anaalirauhasten tyhjennys. Mutta sen jälkeen, ei ollut moksiskaan. Just kun oon manannut Iineksen jonnekin hyvin alas, niin se yllättää mut täysin.