Keskiviikkona käytiin Annen kanssa Luukissa tekemässä koirille jäljet. Anne teki Astalle jäljen pellolle ja minä Iinekselle metsään. Aika ryteikön valitsin.. Mietin jo mitenköhän Iines tuollaisesta maastosta selviää. Yritin laittaa jälkimerkit mahdollisimman ylös, mutta hieman hankalaa puuttomassa risuisessa maastossa se on. Jäljelle laitoin kolme purkkia ja niiden päälle kepit.
Iines oli täynnä tarmoa, kun otin sen autosta ulos. Tarkkana haisteli Astan jättämiä jälkiä. Vauhtia jäljellä oli ensimmäistä kertaa enemmän. Yhdestä purkista meni ohi.. Vikastakin olisi mennyt ohi, jos en olisi himmannut vauhtia. Jos jotain positiivista haetaan, niin kyllä Iines selvästi on hiffannut homman. Seuraavaa jälkeä varten olen varannut lihapullia. Katsotaan syökö elukka niitä, jos laitan niitä osalle jäljistä.
Jälkien jälkeen käytiin juoksuttamassa tyttöjä hiekkakuopalla. Kivasti ne kyllä tulevat juttuun. Hyvä näin, kun ollaan viikonlopuksi menossa kimpassa viettämään leirielämää. Huomenna aamulla startataan auto kohti Hauhoa. Viikonloppu kuluu Eläinkoulutuskeskuksen järjestämässä Suojeluseminaarissa. Mielenkiinnolla odotan millaisia ohjeita saadaan jäljelle. Ja tietty on mielenkiintoista kuulla mitä maalimiehet sanovat Iineksestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti