Näyttelyssä ei sitten mennyt todellakaan hienosti. Iines kyllä liikkui nätisti, mutta se ärsyttävä pieni karvakasa meni tuomarille rähähtämään! Eli daijua ei voitu arvostella.
Tuo rähähdys tuli kyllä mulle aivan puskan takaa. Eihän Iines ole koskaan ollut kaikkien kaveri eikä vieraat ihmiset ole todellakaan olleet sen ykkösjuttu, mutta tuota en vaan osannut odottaa.
Oon nyt tässä sitten yrittänyt pohtia erinäisiä syitä.. En tiedä onko koira siinä iässä, että rähinä liittyy siihen? Kersa koittaa kokeilla rajojaan. Keskiviikkona nimittäin eläinlääkäri sai kuulla kunniansa. Eläinlääkärissä Iines on aina ollut tosi hienosti.
Tähän nyt kuitenkin pitää puuttua nyt heti. Kaksi kertaa on mulle ihan riittävästi enkä enempää halua. Ei tuon tarvitse koskaan ruveta vieraita ihmisiä rakastamaan, mutta pitää pystyä sietämään kosketusta. Mun pitää selvästi saada koira paremmin hanskaan, ettei sen tarvitse kuvitella, että sen pitää päättää miten nämä tilanteet hoidetaan.
Olen kyllä vieläkin niin kiukkuinen. Ja todella pettynyt. Voi hemmetin hemmetti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti