Treeniä, treeniä

Keskiviikkona käytiin lenkin yhteydessä jälleen etsimässä esineitä. Mukaan menoon saatiin myös Tuomas. Iines-parka dyykkasi ojaan ja kasteli etupäänsä, kun jää ei kestänytkään holskun alla. Sisukkaasti koira kuitenkin ylitti ojan kapeita puita pitkin. Iineksessä on kyllä hienoa juuri tuo, että vaikka välillä se toikkaroi ja mokailee, se ei jää asioita pahalla muistelemaan. Uiskenteluretken jälkeen virtaa riitti. Ja kun iskäkin oli lenkillä mukana, niin oli vielä ihanampaa. Ensimmäisen esineen Iines haki hienosti, mutta seuraavien kahden lähetys meni vähän kikkailuksi. Haki kuitenkin esineet, kun emme huomioineet pelletemppuja.

Esineiden lisäksi treenailimme ohituksia. Sossuryhmäläiset saapuivat meidän kotinurkille ja Tuomas pääsi ohjastamaan Iinestä. Iineksellä ja Tuomaksella sujuivat ohitukset todella mallikkaasti. Koira oli yhtä tyyni, kuin isäntänsä. Välillä kadehdin Tuomaksen mielenrauhaa ja asennetta koiraan.

Tänään emme ehtineet esineitä etsimään. Lenkin jälkeen lähdimme koko poppoo viimeiselle Saa katsoa ja koskea -kurssikerralle. Tuomas ja Iines pääsivät jälleen kahdestaan treenaamaan. Treenikerta sujui ilman pöhinöitä! Aluksi treenattiin sisällä. Aloitettiin jälleen ihmisten lähestymisellä ja Iines sai palkkaa vierailta. Toinen treeni tehtiin niin, että Tuomas palkkasi kun Iinestä silitettiin. Sitten siirryimme ulos. Iinestä ja Tuomasta tulivat ihmiset tervehtimään ja Iineksen piti käyttäytyä korrektisti. Ja niinhän se käyttäytyi. Lisäksi ulkona otettiin silityksiä. Iines sai palkan vasta kun oli ollut nätisti, kun silitettiin. Yhtä miestä piti väistää hieman. Iines on kyllä edistynyt kurssin myötä huimasti. Oli mielenkiintoista seurata Iinestä sivusta. Häntä ei ollut niin alhaalla, kuin edellisillä kerroilla. Joten parempaan suuntaan ollaan menossa. Tuomas selvästi rauhoittaa Iineksen tunteita. Kun iskä ei turhia hötkyile, voi Iineskin ottaa rennosti. Tässä siis pohdittavaa emännälle…

Kurssitusta, esineitä ja jumitusta

Viikonloppuna oltiin Piian kanssa sivistymässä Koirankouluttajakurssilla. Lauantain ja sunnuntain kestäneellä kurssilla saatiin iso tietopaketti sulateltavaksi.

Esineitä
Kurssilla istumisen lisäksi olen ahkeroinut esineruudun parissa. Olen tehnyt Iinekselle neljänä päivänä peräkkäin esineruutua lenkin yhteydessä. Lauantaina oltiin Tuomaksen kanssa kimpassa tekemässä ruutu pellolle. Tallattiin noin 10 x 25 metrin kokoinen ruutu. Esineitä on ollut joka kerta kolme. Ensimmäisen esineen Iines hakee aina todella hyvin ja uppoaa ruutuun hyvin. Kaksi seuraavaa esinettä ovat olleet selvästi vaikeampia. Esineet ovat joka kerta löytyneet. Tänään Iineksellä selvästi loksahtivat palaset paikalleen ja kaikki kolme esinettä haettiin nopeasti. Viimeisesti esineestä pistettiin kunnon juhlat pystyyn. Niin hienosti ja varmasti Iines sen haki.

Talissa
Piian kanssa käytiin tottistelemassa Talissa sunnuntaina. Olen iloinen, että olemme vihdoin alkaneet edistymään seuraamisessa. Piia naksautti, kun Iines oli hyvässä kohdassa ja minä yritin kävellä katsomatta koiraan. Luoksetuloissa Iines kenotti hieman vinossa. Lisää treeniä siis tähän. Perusasento pysyi takana ruokapalkalla. Lelupalkalla Iines istuu matalalla a-asennossa.. Ruokapalkalla se on ryhdikkäämpi. Treenasimme myös edestä sivulle siirtymisiä. Autoin Iinestä aika paljon käden kanssa. Ilman käsiapua koira ei käytä peffaansa riittävästi ja jää vinoon perusasentoon.

Noutoa
Tänään piti mennä tottistelemaan, mutta minulla meni maanantaina selkä niin jumiin, että en uskaltanut lähteä kipeän selän kanssa treeneihin. Kotona olemme hieman tottista ottaneet ja olemme vihdoin ja viimein aloittaneet noudon treenaamiseen. Eilen testailin erilaisia keinoja, miten saisin Iineksen pitämään noutokapulaa suussa. Löysimmekin pitoharjoituksiin yhteisen sävelen ja Iines pitää nätisti kapulaa suussaan. Koira ottaa kuitenkin helposti painetta, jos käskytän liikaa. Minun pitää kehua rauhallisesti ja olla itse muutenkin rauhallinen. Välillä niin kovin vaikeaa.. Sain Iineksen myös kantamaan kapulaa. Seuraavaksi pitäisi pähkäillä miten tästä eteenpäin..

Treeni tuottaa tulosta

Skarppasin aamulla ja heräsin jo kuuden pintaan. Töissä olin seiskalta ja kotiin pääsikin lähtemään heti kolmen maissa. Kotona oli päivän aikana puuhailtu.. Tuomakselta oli jäänyt nappulapussi eteisen kaapin päälle ja Iines oli sen tietenkin käynyt hakemassa. Samalla oli sitten löytynyt viikon vanha sitruunapanta, jota oli pitänyt hieman tutkailla. Iines pikkusilakka on vielä kaiken lisäksi keksinyt, että meidän sängyssä on kiva käydä päivisin nukkumassa. Sängyssä olikin sitten muovinpalasia vino pino, kun holskuneiti oli tehnyt siellä ’pura sitruunapanta’ -projektiaan.

Kun olin hieman tasoitellut hengitystä, vaihdoin lenkkivaatteet päälle ja suuntaisimme pellolle. Pellolla Iines sai sinkoilla lelunsa kanssa. Otettiin myös malttitreeniä. Iines odotti istuallaan, kun heitin lelun. Hieman nykäisi, kun lelu lensi, mutta ei lähtenyt perään. Kävin myös piilottamassa lelun ja Iines sai sen sitten etsiä. Malttiharjoitusten lisäksi treenattiin seuraamista. Kokeilin jännitteitä ja palkkasin, kun koira reagoi niihin. Seuraamisessa alussa edisti, mutta palkkasin vasta, kun oli taaempana.
Ilma oli ihana ja oli todella mukava lenkki.

Lenkin jälkeen pikatankkaus kotona ja matka jatkui Pienen koiruuden kurssille. Iines selvästi muisti, että hallissa sai ihmisiltä lihapullia. Into oli kova ihmisten luo. Puhinoita ei päästänyt kenellekään, ja tästä olin hyvin tyytyväinen. Kurssin vetäjän lapset olivat myös tällä kertaa mukana. Ne olivat Iineksestä selvästi jännempiä, kuin aikuiset. Toinen harjoitus tehtiin, niin että minä palkkasin, kun ihmiset lähestyivät. Pari kertaa Iines koitti ryykäistä ihmisten luo lihapullien toivossa, mutta muuten sujui hyvin. Viimeinen treeni tehtiin niin, että syötin Iinestä ja ihmiset tulivat silittämään. Tämä oli Iineksestä selvästi jännää. Väisti joidenkin kohdalla kosketusta. Saatiin kuitenkin loppuu hieno onnistuminen.

Iines on edistynyt mukavasti kurssin aikana. Ovathan vieraat ihmiset edelleen jänniä, mutta ei enää niin paljon, kuin ennen. Näillä eväillä sitten jatketaan.

---

Illalla piti vielä auttaa iskää maalaamisessa.
Lopputuloksena maalattu korvanpää.

Ihanan raivostuttava

Sossuryhmä kokoontui jälleen Perkkaalla. Aloitettiin tällä kertaa yhden koiran ohituksilla. Iines luopui hienosti, kun näki koiran. Kohdalla ei heti luopunut ohi-sanalla ja sain roiskaistua vedellä. Olipas nappiajoitus. Tämän jälkeen Iines käyttäytyi todella mallikkaasti. Lopuksi otettiin vielä kaikki koirat samaan aikaan parkkikselle. Tämäkin sujui hyvin. Sovittiin, että jatkossa mennään aina jonkun kotinurkille treenaamaan. Ensi viikon treenit pidetään meidän nurkilla.

Sossuilun jälkeen käytiin vielä lenkillä. Olin niin onnellinen Iineksen hyvästä käytöksestä, kunnes se alkoi lenkillä höseltämään. Seisoskeltiin sitten tovi ja laskettiin molemmat kierroksia. Hassua miten koira voi sekunnissa muuttua ihanasta raivostuttavaksi.

Kotona tottisteltiin hieman. Otettiin kolme lyhyttä paikkamakuuta, pisin noin puoli minuuttia. Palkkana oli pallo, jonka laitoin Iineksen taakse. Hieman seuraamista, joka oli aikas huonoa. Luoksetuloja, jotka sujuivat hyvin. Lisäksi vielä edestä sivulle siirtymisiä. Eka oli tautisen vino.. Seuraavissa siirryin itse hieman eteenpäin, kun koira oli siirtymässä sivulle. (Mian vinkki) Tämä auttoi ja Iines tuli suoraan sivulle.

Tottista ja kyläilyä

Töitten jälkeen käppäiltiin pellolla ja Iines pääsi pinkomaan. Lyhyesti otettiin tottista ja treenattiin paikalla pysymistä vaikka heitän lelua. Iineksen maltti on parantunut. Kerran varasti, mutta sen jälkeen vain nytkähti lelun perään, mutta odotti kiltisti lupaa.

Kotona pakattiin pikaisesti kamat ja lähdettiin ajelemaan kohti Vihtiä. Seuraamisessa ollaan vihdoin ja viimein päästy eteenpäin. Mia sanoi, että voisin palkata Iinestä vaihtelevasti seuraamisessa liikkeestä ja perusasennosta. Maahanmenoissa on tullut malttia huomattavasti lisää, hyvä Iines! Koira ei enää ponkaise saman tien ylös vaan odottaa lupaa. Luoksetuloa pitää treenata vielä paljon.. Mia sanoi, että sitä pitäisi ottaa viisi toistoa päivässä. Nyt koira ei keskittynyt liikkeeseen ollenkaan. Vasta vikassa luoksetulossa oli aivot mukana. Palkkaukseen saatiin sellainen vinkki, että kun Iines on edessä istumassa, sanon hyvä ja siirryn hieman taaksepäin. Kaivan pallon esiin, odotan hetken, ja palkkaan koiran heittämällä pallon sille. Lisäksi otimme siirtymisiä edestä sivulle. Iines tuli vinoon perusasentoon.. Koiran voi joko korjata pakotteen avulla oikeaan paikkaan, mutta itse tuota hieman mietin, kun en tiedä osaanko tehdä sitä oikein. Pitänee pohtia tätä, kun ensi kerran treenaillaan Piian ja Leenan kanssa.

Lähdettiin omien treenien jälkeen heti ajamaan kotiin. Illasta käytiin vielä Tuomaksen siskon luona kylässä. Iines on aivan rakastunut Ellun sohvaan.. Siihen on aina pakko käydä hinkkaamassa päätä ja kylkeä. Outo elukka…

Ohituksia ja tottista

Päästiin pitkästä aikaa tottistelemaan. Siistiä

Tärskyt oli sovittu Malminkartanoon puoli kasiksi, mutta me mentiin Iineksen kanssa paikan päälle jo kymmentä vaille seitsemän. Olimme sopineet Piian kanssa, että nähdään jo klo 19, että ehdimme treenata ohituksia. Iineksen kanssa saatiin hyvää häiriötä ohituksiin jo ennen Piiaa ja Monaa. Malminkartanossa oli treenaamassa paljon koiria. Me pyörittiin ja hyörittiin sitten koirien lähistöllä. Pidin vesipulloa aluksi koko ajan kädessä ja pari kertaa jouduin ruiskaiseen, kun Iines ei ohi-sanasta luopunut heti.

Kun Piia saapui, käytiin käpsyttelemässä peräjälkeen. Välillä mentiin Iineksen kanssa edellä ja sitten Piian ja Monan takana. Tämä oli todella hyvää treeniä Iinekselle. Iines otti Monasta aluksi paljon häiriötä. Varsinkin, kun käveltiin perässä, oli irokeesi komeasti pystyssä ja koira toikkaroi huolella. Loppu kohden rauhoittui ja kykeni kävelemään jo normaalisti. Lopussa alkoi jo luopua omatoimisesti eikä ohi-sanaa tarvinnut viljellä niin ahkerasti.

Tottiksessa minun piti vain leikkiä.. Mutta kumma juttu, pitihän sitä perusasentoa ja seuraamista myös hinkuttaa. Leena naksautti, kun meni hyvin. Minä yritin kävellä suoraan ja koiraan katsomatta. Kyllähän me sitten myös leikimme. Iineksen uusi narupallo pääsi testiin ja kovasti Iines siitä tykkäsi. Malttitreeniä otimme eli irroitus pallosta ja jos koira yritti sitä ottaa kielto, ei. Vasta katsekontaktista alkoi uusi leikki. Pari lyhyttä makuuta otin, joissa laitoin narupallon Iineksen taakse. Hieman korvat kääntyilivät pallon suuntaan, mutta sai hakea palkkansa vasta kun katsoi minuun eikä korvat ollut venkurassa.

Tottiksen jälkeen olin umpijäässä. Pitää ostaa kunnon toppakengät, etteivät varpaat ole jääkalikoita treenien jälkeen. Pilkkihaalari olisi myös kova sana…

Sossuilua

Perjantaina oli luvassa ensimmäiset sossutreenit. Sossutreenit tulivat hyvään saumaan koska viime päivien ohitukset on mennyt niin plörinäksi että.. Sossuilut sujuivat yllättävän hyvin viime päiviin nähden. Aloitettiin treenit kimppalenkillä eli kuljettiin peräjälkeen. Iines keräili alussa kivasti kiekkoja. Ei oikein tiennyt mihin kaiken häseltämisensä keskittäisi, kun edessä meni koira ja takaa tuli koira, sitten oli vielä karupullokin mukana, ja vastaan tuli koiria. Saatiin myös ”oikeita” ohitustilanteita. Lenkin alussa tuli vastaan juokseva mies ja haukkuva koira, ja vähän matkan päässä kohtasimme haukkuvan sakemannin ja jackrusselin. Nämä jäivät vielä paikoilleen kenottamaan ja kaikki sossuryhmäläiset, joutuivat kulkemaan heistä ohi. Iines ohitti koirat hienosti vaikka sakemanni mölisi Iinekselle.
Kimppalenkin jälkeen Iines odotti hetken autossa, että minun näppini lämpenivät. Sitten otettiin vielä ohitustreeniä ja hyvin sujui. Lopuski Iines pääsi vielä hengailemaan ihmisten kanssa. Väki tarjosi Iinekselle ruokaa ja Iineksellä oli jännää. Kenellekään ei pöhissyt. Hyvä niin.

Lauantaina käytiin koko perhe lenkillä. Sää oli mitä mahtavin, aurinko paistoi ja pakkasta oli kymmenisen astetta. Lenkin lomassa otin hieman tottista lelupalkalla. Tuomas katsoi seuraamista, ja sanoi kun koira oli suorassa. Muutaman luoksetulon otin myös, mutta Iines tuli hieman liian haipakkaa eikä tajunnut jarruttaa tarpeeksi ajoissa. Pitää muistaa ottaa seuraavalla kerralla pari luoksetuloa ensiksi lyhyemmältä matkalta ja sitten vasta pidentää matkaa.
Kotimatkalle tuli yksi koira vastaan. Vastaantulija aloitti haukkukonsertin jo hyvissä ajoin. Olisi pitänyt vain kääntyä, mutta ei sitten käännyttyä. Tuloksena ei niin onnistunut ohitus..
Illalla Iines sai taas ihmisiin totutusta, kun Marski, Teemu, Janne ja Ellu tuli meille. Parit pöhinät koira päästi, mutta Iines ei ollut yhtään niin iinesmäinen kuin yleensä. Kaikille vieraille, paitsi Ellulle, jota Iines rakastaa, annoin koiranruokaa käteen.

Sunnuntai kului Outi Hermiön tottispäivässä. Leenan blogissa on päivästä hyvät muistiinpanot.

Kotona olin seiskan pintaan. Käytiin Iineksen kanssa lenkillä ja yksi ohitus onnistui tosi hyvin! Kerran jouduin Iinestä ruikkaan pullolla, kun ei heti luopunut ohi-sanasta. Tämä selvästi toimi eikä Iines yrittänyt toisia koira kyylätä. Ruikkaisu toimii, jos ehdin puuttua tuijotukseen ennen kuin Iines nostaa kiekkoja. Seuraavan kuukauden kaivan valmiiksi karunpullon käteen ohitustilanteissa ja otan riittävästi välimatkaa ohitettaviin.

Ihmettelin lenkin jälkeen miksi Iines oli niin väsynyt.. Syy selvisi, kun Tuomas tuli kotiin. Luulin, ettei Tuomas ollut lenkittänyt Iinestä päivällä, mutta hän olikin. Joten koira sai sitten tuplalenkin. Eipä tämä haittaa.

Illasta oli pakko vielä hieman tottistella. Ruualla otettin perusasennosta käännöksiä oikealla ja vasemmalle. Lelupalkalla testasin paikkamakuuta. Uusi pallo Iineksen seläntaakse ja kun koira piti kontaktia minuun se sai hakea paikkansa. Otin lyhkäisiä paikkamakuita, kun ei olla tätä pitkään aikaa tehty, ja hyvin sujui.