Eilen sitten alkoi kauan kaivattu loma. Töitten jälkeen suunnattiin Lohjalle ja matkalla käytiin lenkillä Histassa. Iines pääsi kirmailemaan uuden lelunsa kanssa ja hauskaa oli!
Tänään vietiin Iines hoitoon. Voi kurjuus sentään.. En ajatellut, että ottaa näin koville koiraan hoitoon vieminen. Sinne se jäi surkeana katsomaan meidän perään 
Blogi hiljenee nyt viikoksi.
Eilinen otettiin aikas rennosti. Käytiin ennen sossutreenejä lenkillä Leppävaaran urheilupuiston ympäristössä. Aivan mahtava auringonpaiste. Ennen treenejä saatiin todella onnistunut ohitus. Sossuryhmä odotteli jo treenien alkua, kun me tultiin lenkiltä ja yksi sakemanni haukkui Iinekselle. Iines otti asian tyynen rauhallisesti ja luopui hienosti. Joten ei sille pahempia traumoja tainnut jäädä tiistaisesta välikohtauksesta. Sossuilut sujuivat myös hyvin. Vähän piti karvoja nostaa samaiselle sakemannille, mutta muuten tunteet pysyivät hyvin hallinnassa.
Ilta taisi olla Iineksen mielestä tylsä. Me oltiin Tuomaksen kanssa yhtiökokouksessa ja Iines vietti laatuaikaa kotona. Sohvalla oli ainakin käyty tassujäljistä päätellen.
Tänään me oltiin aikaisin lenkillä. Tehtiin tunnin peltolenkki. Pakkasta oli 11 astetta ja hanki kantoi minua ja koiraa. Iines ei enää aristellut paikkoja, joten se sai sinkoilla. Otettiin myös tottista lenkin lomassa. Seuraamisessa oli hienosti malttia. Ei yrittänyt edistää ja perusasento pysähdyksissäkin oli takana. Käännöksiä tehtiin pari, mutta niitä on turha tehdä kahdestaan, kun en näe miten Iines pehvaansa käyttää. Lisäksi otettiin seuraamisesta istumista ja koira pysyi hienosti. Pari luoksetuloa, joista eka oli vauhdikas.. Tokalla oli jarrut paremmin messissä eikä koira törmännyt minuun. Karjaisin myös istu-käskyn tokalla kerralla ja hienosti koira hiljensi.
Iines-paralla on jo toinen yksinäinen ilta tiedossa tänään. Mennään Tuomaksen kanssa katsomaan Pablo Franciscoa ja Iines jää istumaan sohvalle. Onneksi ei turhan usein tarvitse jättää koiraa yksin työpäivän jälkeen..
Maanantaina sekä emäntä ja koira toipuivat viikonlopun riennoista. En tiedä oliko Iines loppupeleissä niin väsynyt, mutta yksi vapaa päivä teki ainakin mulle hyvää.
Tänään lorvailu loppui ja käytiin Piian kanssa tottistelemassa Haltialassa. Uusi paikka selvästi vaikutti koiran keskittymiseen. Piti hieman tsiikailla missä ollaan ja keitä täällä oikein liikkuu. Aluksi harjoiteltiin käännöksiä ilman koiria. Olipas vaikeaa.. Kuivaharjoittelun jälkeen pääsi piskit hommiin. Otettiin Iineksen kanssa vasemmalle käännöksiä. Hyvästä persuksen käytöstä Piia naksautti ja tiesin palkata. Käännökset sujuivat kuulemma hyvin ja Iines tajuaa käyttää pehvaansa. Lisäksi otin hieman pidempiä seuruupätkiä välillä pysähtyen. Iines selvästi odottaa pysähdyksen jälkeen saavansa palkkaa, koska koitti pomppia lelua kohti. Pitää siis alkaa pidentää seuraamispätkiä. Jäävistä treenattiin istumista. Piia naksautti taas, kun Iineksen pehva osui maahan.
Pienen autohuilitauon jälkeen otin vielä Iinekselle paikkamakuun Monan ja Piian puuhastellessa vieressä. Monasta Iines ei ottanut pahemmin häiriötä. Minun pitäisi vaan alkaa tekemään rutiineja tuohon paikkamakuuseen. Menee hieman höseltämiseksi tuo omalta osalta.
Meinasin eka lähteä lenkille Haltialan pelloille, mutta tuuli oli sen verran kylmä, että soitin Tuomakselle ja päätettiin mennä kimpassa lenkille kotinurkilla. Alkulenkki meni remmikäytöksestä muistutellessa. Päätettiin jättää meidän vakipeltolenkki väliin ja kiertää toisen pellon kautta. Olin juuri lopettanut puhelun siskoni kanssa, kun Tuomas sanoi, että meidän takana on koira. Käskin Tuomasta ajamaan irtokoiran tiehensä, mutta eipä koira Tuomaksen hätistelyistä välittänyt. Kiersi Tuomaksen ja minä karjaisin koiralle, että se häipyisi. Eipä otus tästäkään välittänyt vaan ampui Iineksen kimppuun. Eikä kyseessä ollut aivan pieni turre vaan iso, musta ja karvainen. Siinä sitten yritettiin repiä vierasta koiraa irti Iineksestä ja Iinestä pois tilanteesta. Jossain vaiheessa olin polvillani koirien välissä ja toivoin, ettei vieras koira käy minun päälleni. Iines huusi välillä suoraa huutoa, kun toinen puri. Tuomas sai lopulta vierasta koiraa karvoista kiinni ja raahattua paikalle ehtineen omistajan luo. Koitin sitten rauhoitella itseäni ja koiraa ja suht nopeasti Iinestä rauhoittuikin. Tilanteen jälkeen mies vielä kehtasi sanoa, että kyllä hänen koiransa on aivan kiltti! Vannoi kyllä, ettei enää pidä koiraansa irti. Olin vain niin vihainen. Olen itse nykyään tosi tarkka missä pidän Iinestä irti ja nytkin Iines oli hihnassa. Kun jatkoimme matkaa, päästi toinen koira vielä kunnon murinaärinät. Ei hemmetti. Ollaan me ennenkin irtokoiriin törmätty, mutta kaikki ovat tähän mennessä vaihtaneet suuntaan, kun niille on karjaissut. Täytyy toivoa, ettei tämä välikohtaus vaikeuta ohituksia.. Huomenna on onneksi sossutreenit, joten päästään testaan jäikö koiralle millainen mieli muista koirista.
Kotona sitten tsekkasin koiran läpi. Oikeassa etujalassa oli haava, mutta muuten koira vaikutti olevan kunnossa. Pitää seurailla koiraa pari päivää, että aristaako se mitään paikkoja. Oikeaa etujalkaa aristi illalla mikä ei tietysti ole mikään ihme.
Viikonloppu vierähti rattoisasti Mäntyharjulla mökkeillessä Millan, Peten ja Nemon kanssa. Iineksellä ja Nemolla oli tosi hauskaa yhdessä. Perjantai-ilta meni juoksennellessa ja leikkiessä. Jouduttiin pitämään toista koiraa sisällä ja toista ulkona, kun eivät millään malttaneet rauhoittua mökissä. Painiminen kaverin kanssa on vain niin siistiä, että sitä pitää harrastaa vielä yhden aikaan yöllä.
Lauantaina sinkoilu jatkoi samanlaisena. Koirat juoksivat tukka putkella heti, kun näkivät toisensa aamulla. Illemmalla Iines siirtyi omatoimisesti ulkoruokintaan ja päätti syödä herkullisen hiiren iltapalaksi. Hiiri hävisi vauhdilla parempiin suihin, kun Ii näki, että lähestyin sitä. Kauaa ei koira kuitenkaan herkkupalasta saanut nauttia.. Puolen tunnin kuluttua herkutteluhetkestä alkoi Iines näyttää pahoinvoivalta ja hiiri piti käydä oksentamassa metsän reunaan. Nemo-parka sai huomata, että huonovointinen tyttöystävä ei ole parasta seuraa. Naisen logiikalla voi syyttää miestä siitä, että on pahaolo. Iines istuikin sitten terassilla hetken parantelemassa huonovointisuutta ja -tuulisuutta.
Lauantai-illan me ihmiset vietimme paljussa istuen. Aivan mahtava kapistus! Vesi oli 37 - 39 asteista ja pakkasta oli muutama aste. Iines oli aivan varma, että kyseessä oli iso vesikippo eikä mikään palju.
Sää oli mitä mahtavin koko viikonlopun ja kuvia tuli räpsittyä aimo läjä. Pitää päivittää viikonlopun kuvat tekstin lomaan, kun saan ne ladatuksi koneelle.
Viikko on vierähtänyt enkä ole blogia muistanut päivittää.. Viikolla ollaan tottisteltu Skogsterin opissa sekä tottisryhmän kanssa. Matti myöhäisenä, kun blogia päivittelen, en tarkemmin jaksa treeneistä sepustella.
Keskiviikkona Iines oli aivan lahna treeneissä. Onneksi se ei yleensä ole noin vetämätön. Kauheaa, jos koira ei normaalisti innostuisi leikkimisestä. Osansa lahnamaisuuteen aiheutti varmasti se, että ennen tottista käytiin vetäisemässä viestitreenit.. Rajansa on Iineksenkin kunnolla. Mutta ikävä tuli liukasta silakkaa.
Viikonlopuksi lähdetään Mäntyharjulle mökille. Pääsee neiti Lahna riekkumaan kaverinsa Nemon kanssa.
Töitten jälkeen kävin treffaamassa Katia Sellossa. Kävimme läpi EPK:n tottispäivään ilmoittautuneet koirakot ja mietimme päivän kulkua. Eipä tuohon huhtikuun alkuun enää pitkää aikaa ole.
Lenkille saatiin mukava lisä, kun Tuomas lähti meidän seuraksi. Käppäiltiin lähimetsään ja tallattiin esineruutu. Koko oli ehkä 10 x 20 metriä. Kolme esinettä, jotka kaikki löytyivät tosi hienosti. Iinekselle on tullut hurjasti varmuutta esineruudussa työskentelyyn tämän vuoden aikana. Pitäisi vaan ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa tallaamaan isompia ruutuja. Mä olen vain niin hirveän huono arvioimaan etäisyyksiä.. Pitäisi jossain vaiheessa sijoittaa kunnon gepsiin niin olisin paremmin kartalla.
Päivä aloitettiin ahkerasti tottiksella ATD-hallilla. Meidän lisäksi hallissa oli pari aussieta, joten saimme kaivattua häiriötä. Otin tällä kertaa tiukan linjan ja turhista häröilyistä tuli vettä päähän. Iines selvästi hämmästyi ekaa vesisuihkua ja kierrokset laskivat huomattavasti. Pystyttiin tekemään jopa seuraamista lelupalkalla. Kierrokset pysyivät hyvin aisoissa siihen asti, kun Gabi rupesi treenaamaan noutoa. Se oli Iineksen paha paikka. Vesisuihku ei ole kiva juttu, mutta on vaan niin vaikeaa hillitä itseään, kun toiset heittelee kapulaa. Olisi pitänyt itse olla paremmin messissä mitä hallissa tapahtuu, niin olisimme voineet lähteä ennen noutoa. Puuhattiin sitten Iineksen kanssa vielä hetken verran, että kierrokset tasoittuivat.
Tänään seuraaminen oli oikein mukavan näköistä. Koira ei edistänyt eikä poikittanut vaan piti hyvin paikkansa. Seuraamisen lisäksi otin liikkeestä maahanmenoa ja istumista ja ne olivat hyviä.
Hallilta ajeltiin Luukkiin Minnan treeneihin. Toisista koirista ei Iines ottanut häiriötä vaan keskittyi minuun. Edes haukkuihin se ei pahemmin reagoinut. Lopuksi otettiin vielä ihmisiin siedätystä. Minna silitteli Iineksen päätä ja kaulaa ja minä ihmettelin, kun koira oli aivan ok tästä. Minna laittoi Iineksen hakemaan herkkupalan hänen polvensa alta eikä tämäkään tuottanut Iinekselle ongelmaa. Mukavaa, kun koira yllättää positiivisesti!
Mutta joo, osaa se hurtta myös häröillä. Iltalenkki oli taas kunnon 'sinkoan tuonne, ei ku sinkoan tänne' -menoa. Onneksi oli Tuomas mukana niin sain tuikattua remmin välillä toiselle.
Illalla Iines pieni apulainen "auttoi" verhojen lyhennyksessä. Työ sujuu joutuisammin, kun koira makaa sylissä tai verhon päällä.
